Hakomaja.net

Terve kaikille!
Olen ex vl mies (erosin parivuotta sitten muutaman vuoden henkisen painin jälkeen)ja haluasin avautua tällä palstalla.
Lisääntymiskysymys on aina ollut minulle ongelma, tunnen itseni heikkolahjaiseksi lastenkasvatusasioissa.
Yritin jossain vaiheessa leikkuutta"piuhat poikki", mutta lääkäri sanoi,että pitää olla puolison suostumus ja sitähän ei tule. Silti saa kuulla,että on ollut minun vika kun lapsia on tullut(lähemmäs 10).Perhe-elämä on ollut melkoista ähräämistä ja rähjäämistä.
Suurimpia kärsijöitä ovat tietenkin lapset.Väsyin sitten lopullisesti VL lahkoon, enää en usko mihinkään yliluonnoliseen.
Lahkon ylimieliset opit myös ottavat päähän, en usko,että suurin osa maapallolla asuneista ihmisistä joutuu tuliseen järveen sen takia etteivät ole uskoneet uskontoon josta eivät ole koskaan kuulleetkaan.Luulen myös,että VL liikkeeseen ei kovin paljoa väkeä jäisi,jos sinne jäisi ne ketkä tosissaan uskovat,suurin osa on tuskin koskaan ajatellut edes mistä on kysymys.
En osaa tässä vaiheessa kirjoitta mitään viisaampaa.
heippa vaan.

Tervetuloa joukkoomme Jussi ! Tuot esille mielestäni tärkeän asian kun puhut miehen roolista vl- perheessä.Paljonhan puhutaan naisten alistamisesta ja heidän uupumisestaan "synnytyskoneina", mutta kyllä uhreja ovat myös miehet. Toivon miesten osallistuvan tähän keskusteluun.

Toinen asia kirjoituksessasi, mikä tuntui hyvin tutulta oli tuo muiden kansojen ja yleensä tästä liikkeestä tietämättömien kohtalon miettiminen. Minähän kehitin siitä jo lapsena itselleni suoranaisen tuskan. Kun sitä sitten kyselin, sanottiin, ettei tarvitse huolehtia koko maailmasta, riittää kun huolehtii omasta sieluntilastaan. Sanottiin myös, että muillakin kansoilla on ollut etsikkoaikansa ja nyt Herran henki lepää täällä " pohjoisen maan yllä". Eipä tuo minua paljon lohduttanut, mietin edelleen, voiko helvettiin joutua, jos ei ole kuullutkaan tästä porukasta.

Kirjoittele meille kuulumisiasi jatkossakin, asioiden jakaminen auttaa. Voimia sinulle ja kaikkea hyvää myös perheellesi!

Kulleppa Jussi minua ihmetytää se että jos lääkäri on tilanteessasi väittänyt että et voi saada piuhoja poikki ilmn puolison suostumusta niin se kyllä on vale.

http://metku.net/~pesu/ehkaisy/sterilisaatio.php



Näin menee laki. Ja jos puoliso on vl sinun mahdolisuudet ehkäistä raskaus muula tavalla on epätavallisen huonot. Ihan oikeasi itse kivahdin kyseisestä asiasta hakiessani sterilisaatioon papereita siitä että puolisolla ei voi olla oikeutta päätää toisen ruumiiista missään tilanteessa. On puolisolta lupa tai ei se ei ole este sterilisaation saamiselle.

Noinhan se lain mukaan on. Kävi vain mielessä, että mitä se merkitsee yhteiselämälle, jos toinen puoliso hankkii sterilisaation vastoin toisen vakaumusta. Jos toisella on niin tiukka linja näissä asioissa, että kaikki ehkäisy on syntiä, voiko hän osallistua sen synnin harjoittamiseen? En tiedä, mutta tuntuu siltä, että se suostumus olisi tärkeä saada, vaikka laki ei sitä vaatisikaan.
Itselläni oli aikanaan tilanne, jossa normaalin raskauden mahdollisuus oli käytännössä menetetty ja olin ollut vähällä menehtyä (toistuvia kohdunulk.raskauksia). Kyllä lääkäri siinäkin tilanteessa ennen sterilisaatiota vastaavaa toimenpidettä halusi kuulla puolison mielipiteen. Ei mitään virallista, kirjallista, lupaa, vaan ihan vain mielipiteen. Kun puolisoni sanoi, ettei kenenkään tarvitse henkensä kaupalla synnyttää hänelle lapsia, se oli riittävä lupa. Tarkennan vielä, että meistä kumpikaan ei ollut vl. Mitähän sitten olisi tehty, jos olisimme olleet, en halua edes ajatella.
Muistan muuten nuoruudessani kuulleeni huhupuheita, että jotkut vl-naiset kävivät toisella paikkakunnalla asennuttamassa ihon alaisen ehkäisykapselin ja jatkoivat sen kanssa tyytyväisinä elämäänsä ja hiljattain eräs tuttava kertoi auttaneensa ja rahoittaneensa vl-sukulaisensa kierukan hankinnan kun näki tämän olevan aivan epätoivoinen neljännen synnytyksen jälkeen. Kukaan muu ei tiennyt asiasta. Näinkin voi toimia, mutta miksi ihmiset pakotetaan tällaiseen pelkoon ja salailuun!

Niin mutta saga on myös se kysymys miltä tuntuu se että nainen hankii lapsen parisuhteessa vastoin aviopuolison tahtoa. Ja sitten se että onko syntiä se että pakotaa toisen isäksi vastoin tahtoaan vai se että sallii hänen hankkia sterisiaaton vai mikä.

Saga on niinkin että ihmisellä on oikeus kieltää puolisolta kysyminen ja tehdä sterilisaatio puolisolta kysymättä ja tätä millään tavoin siitä informoimatta. Siinä vaiheessa kun jokuin edellä mainituista asiotia täytyy sterilisaatio on mahodllista hakea. Ymmärrän sen että lääkäri haluaa perjaateelisellat tasolla jne.. Jos tilane on se mikä se on nainen on tiukapipo vl eikä suvaitse ehkäksyä missään muodossa niin miehen mahdollisuudet ehkästä on olemattomat. Joten mitäpä jos vain kertoo asiat niin kuin ne ovat ... miksi ei halua lapsia - miski mu ehkäisy ei tule kysymykseen.

Mitä Saaga merkitsee yhteiselämälle se että ehkäisyä ei käytetä mutta toinen ei hyväksy sitä mitä siitä seuraa. Tunteeko mies tässä tilanteessa itsensä hyväksikätetyksi tai raiskatuksi.

Kenen milipide ratkaisee ja miksi. Vaikka puolison mielipide olisi mikä hyvänsä se ei silti oikeuta päätämään toisen ihmisen ruumista ja sekuaalisuudesta. Ja sitten se että miksi vl naiinen ehkäisee salaa... ja miksi vl miehellä ei ole samaa oikeutta ? Jos sterilisaatiosta pitää tiedotaa pulisolle silloin myös steriliteettiä aiheuttava ehkäisy tulee ilmoitaa puolisolle. Ja kysyä puolison mielipidettä.

Minä ilmeisesti ilmaisen itseni huonosti. En tarkoittanut, että puolison lupa olisi pyydettävä/saatava, vaan sitä, että olisi parempi, jos hän voisi hyväksyä toisen ratkaisun tekemättä siitä mitään uskonkysymystä itselleen tai kompastuskiveä parisuhteelle.
Nämä salailuesimerkit kirjoitin vain osoittaakseni, mihin autoritäärinen lakikristillisyys voi ihmiset pakottaa, ellei heillä ole rohkeutta asettua avoimeen vastarintaan.Olemme siis täysin samalla puolella näissä asioissa.

Parempi ja parempi... Elmämässä kuule on tilanteita jossa on parempi ettei kysy mitään ja tekee sen minkä oikeaksi näkee. Ja katuu sitten vasta jos ja kun kadutavaa on. Ja jos kuvitelet että tiukapipo fundamentalisti vl ei tee puolison elämästä helvettiä olet väärässä. Uskon että on miehiä jotka katsovat parhaaksi tehdä ratkaisut yksin kaiksesa hilajaisuudessa pulisolle kertomatta - lasten takia. Ja uskon että se on monella tavalla parempi ratkaisu kuin se että läthee kämyään sitä sotaa jossa ei ole kuin häviäjiä.

Minusta ei ole vältämättä niin että salaaminen on yksitään osoitus rohkeuden puuteesta vaan jostain ihan muusta. Vaan enneminkin se osoitaa että ihminen näkee samoin kun minä sen että tilanen ei muutu sillä vastarinalla. Olemma täysin samlla puolella kyllä.... Mutta silti on tilanteita jossa puolisolta ei vaan kertakaikiaan kysytä. Aina ei ole aikaa käydä sitä sotaa ja viivetelytaistelua ja niitä rauhan neuvoteluja - vaan se ratkaisu ptiää tehdä tässä ja nyt. Ja itse siinä tilanteessa olleena totean että jossain kohtaa menee raja ja kun sen rajan yli mennään - niin sillä mikä on parasta ja parasta ei ole oikeastaan mitään merkitystä pitää tehdä se ratkisu jonka kanssa voi itse elää. Tasan riipumatta siitä mieltä puoliso siitä on.

Hyivä ratkaisuja ei vain aina yksinkertaisesti ole ... On valitava huonoista ratkaisusta se minkä on vähiten huono.

http://metku.net/~pesu/ehkaisy/sterilisaatio.php



Valitettavasti tässä on lääkärin oma harkintavalta melko suuri. 1. ja 2. kohdan perusteella yleensä sterilisaation saa, mutta olen kuullut myös tapauksista, joissa lääkäri on kieltäytynyt kirjoittamasta lähetettä, jos todella nuorella naisella (esim. alle 25) on 3 lasta, mutta ei muita syitä. Samoin 30-vuotiaalle lapsettomalle on oltu nihkeitä. Etenkin kohta 4 on erittäin häilyvä, ja siinä on lääkärin omassa vallassa päättää, mikä syy sitten tekee tämän "mahdollisuudet ehkäistä epätavallisen huonoiksi". Esim. kaikkien hormonivaihtoehtojen sopimattomuus ei ole ollut riittävä syy, voihan sitä aina kondomia käyttää, muutenkin vain tämän kohdan takia on sterilisaatioita myönnetty todella vähän. Eli vaikeaa suomessa on sterilisaatiota saada. Muistaakseni Intiassa on ollut joskus kampanja, että "Tee sterilisaatio, saat radion!" Suomessa taas ei meinaa millään onnistua.

Toinen asia sitten on, että vaihtoehtoja on muitakin kuin sterilisaatio, mutta lähinnä naisille. Miehet eivät voi kyllä muuten salaa ehkäistä, toisin kuin naiset.

Alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa kyllä pidän omituisena, että sterilisaatiota ei ole suostuttu tekemään, aviopuolison kielto ei tässä tapauksessa saisi olla mikään este. Eihän puolisolle saa kertoa edes toisen HIV:sta, miksi sitten sterilisaatiossa pitäisi olla näin tarkkaa.

Niin kaikihan me nemo voimme kohdata sen lääkärin joka evää meiltä asianmukaisen sairaan hoidon. Eli minultakin on tiettyä vakaumusta tunnustava lääkäri jättänyt uusimatta resepitin koska katsoi ettei ko lääkitykse syöminen hänen mielestään ollut tarpeen. Joten ei muuta kuin uusi lääkäri kehiin ja vääntämään rautalankaa. Ei se aina ole niin yksinkertaista ja kitkatonta sen asianmukaisen lääkärin hoidon saaminen.

On ymmärrettävää että alle 25 vuotiaan sterilisaatioon suhtudutaan nihkeästi. Jos muita syitä ei ole luotettava ehkäisy voidaan todellakin hoitaa monellakn tavalla. Tässä on kyse myös vastuun kantamisesta. Toisalaata siitä että elämässä asiat muutuvat. Katuuko alle 25 vuotias sterilisaatiota. Ehkä ... Mutta sanoisin niinkin että pitäisi miettiä miksi haluaa sterilisaation miksi ei luotetavaa ehkäisyä. Mutta jos kyseessä on mies ja vaihtoehtoja ei ole niin mikä ettei. Minusta sekin on edesvastuutonta evätä miehen oikeus asianmukaiseen ehkäisyyn jos nainen kieltäytyy siitä. Eihän tietenkään ole pakko olla yhdynnässä mutta...

On kyse myös siitä miten asiat tuodaan ymmärerrävällä tavalle sinne lääkärille esille. Voi olla että lääkäri on nihkeä. Mitä sitten... Eihän tuota pitäisikään myöntää kuin vain silloin kun on varmaa että ihminen ymmärtää sen olevan ensisijaisesti koko loppu elämän kestaävä ratkaisu...

Enkä pohjimiltani usko siihen että sterilisaatio sinäsnä on vaikae saada jos siihen on pätevät syyt. Mietin sitä miksi se joillekin on muka vaikea saada. Onko syy pitdempiaikaisen lääkärisuhteen puute vai mikä. Vai se että ihmiset eivät oikeasti näe että on olemassa realistisia vaihtoehtoja muitakin kuin vain se sterilisaatio. Sterilisaatiossakin on riskinsä eikä se aina posita muita ongelmia....Ja joku muu ratkaisu voisi toimia huomattavasti paremmin.



Ehkä tai sitten ei.. eli voi oola kyse myös samasta mentaliteetista kuin abortisssa - ei viitistä käytää kumia kun aina voi abortoida ... Jos syytä ovat tosellisia en ole kuulut että sterilisaatio olisi jäänyt saamatta. Mutta se voi ottaa aikaa eikä sitä ehkä saa tässä ja nyt. KOska lääkäritkin halauaa olla varmoja siitä että päätös jonka ihminen tekee on hänen omansa ja todellinen valinta jonka seurakuset hän ymmärtää.

Ja ap tapauksessa 30 vuoden ikä alkaa olla väistämättä haarukassa ja enemän kuin 3 lasta ja muidenkin kohtien kanssa alkaa kriteerit täyttyä joten - minä en usko että sterilisaatio jää saamatta mutta se silti vaatii sitä että avoimesti kertoo kaiki syyt ja seikat miksi se pitäisi saada. Ja puolison lupaa tai mielipidettä siihen ei tarvita. Koska puolisolla ei ole oikeutta päättä toisen ihmisen ruumiista.