Hakomaja.net

Toimittaja Jenni Kokkonen/Studio55: Käsittelemme avioeroja Studio55:ssä huomenna tiistaina. Jos olet ruudun ääressä klo 09.25, katso ihmeessä myös lähetys!

Ohjelmassa on myös oheinen isän (Jouko) kokemus jäljempänä olevasta hieman lyhennettynä.



Joukon* avioliitto luisui alamäkeen pian häiden jälkeen. Kovan koulun läpikäynyt mies kertoo, miksi hän sinnitteli oman hyvinvointinsa uhalla liitossaan 23 vuotta.

Jouko ja Anja* solmivat avioliiton vuonna 1975 pohjanaan uskonnollinen vakaumus, vanhoillislestadiolaisuus. Tausta määritti Joukon suhtautumista avioliittoon: Kun vihille mennään, se on elinikäistä.

Kahden vuoden seurustelun aikana saadut 3-4 intuitiiviset varoitukset konkretisoituivat heti häiden jälkeen. Kaksi ensimmäistä vuotta sujuivat miten kuten, mutta sitten alkoi hivuttava alamäki. Kun vaimo aloitti jatko-opinnot, alamäki jyrkkeni.

Hän alkoi moittia minua mennen tullen. Tein tai sanoin mitä tahansa, kaikki oli aina väärin, Jouko kertaa. Vikaa oli yksin minussa. Vaimolla ei koskaan ollut mitään korjattavaa. Arvostelu tuntui pahalta. Jouko yritti puhua asiasta, mutta keskusteluyhteyttä vaimoon ei syntynyt.

***

Yhteinen elämä eteni kiristyvissä tunnelmissa. Joukon vaativa työ upseerina vei ison osan miehen ajasta. Lisäksi perheeseen alkoi siunaantua lapsia tiiviiseen tahtiin.

Vuonna 1982 perhe alkoi rakentaa omakotitaloa. Jaloissa pyöri samaan aikaan viisi vaippaikäistä. Jouko voi henkisesti huonosti.

Anja alkoi mustamaalata minua lasten kuullen. Hän ryhtyi myös levittämään valheita minun lähisuvulle ja seurakunnallemme. He kääntyivät minua vastaan. 11 lasten kummia osallistui kummilapsensa perheen hajottamiseen. Joukolta vaadittiin 18 kertaista parannusta 4-8 tuntisissa ristikuulusteluissa 23 omavanhurskaan raatelijan voimin - yhdestä ja samasta synnistä sekä noista paikkaansa pitämättömistä juoruista vailla armoa, ja minua kuulematta minut vielä "sidottiin" seurakunnan ulkopuolelle sairaslomani aikana ja jouduin lopulta erotetuksi.

Kristinuskon mukaan langennut tekee yhdestä synnistä vapaaehtoisesti parannuksen vain kerran. Tuomioistuin saa rangaista samasta teosta vain kerran. Näitä yksinkertaisuuksia nämä omavanhurskaat raatelijat eivät ymmärrä, Jouko toteaa.

Kiusanteko saavutti vakavan sävyn myös viranomaisten taholta kun sosiaali- ja terveysvirasto pyysi Joukon kuultavaksi "väkivaltaisen käytöksen" vuoksi.

Kaikki mahdolliset syytökset paitsi insesti tulivat eteeni. Väitteille ei ollut todisteita eikä niitä suostuttu tutkimaan, mutta toimittiin ikään kuin ne olisivat aiheellisia. Yritin kiistää perättömät väitteet ja suojella lapsia kaikin mahdollisin keinoin. Kyse oli hirmuisesta henkisestä väkivallasta minua kohtaan, Jouko kertoo.

Tein poliisille yhteensä 16 rikosilmoitusta. Kaikki perättömät rikosväitteet poliisi jätti tutkimatta, mutta toimi ikäänkuin syytökset olisivat pitäneet paikkansa. Perätön ilmianto (= törkeä kunnianloukkaus), petos, perätön lausuma tuomioistuimessa ja kaikki muut jätettiin tutkimatta, vaikka noiden rikosilmoitusten lisäksi tein 60 kantelua tai valitusta kaikille kyseeseen tuleville tahoille Jouko sanoo yhä suivaantuneena viranomaisten toiminnasta.

***

Moni olisi tässä vaiheessa sulkenut oven takanaan. Jouko sinnitteli vakaumuksensa ja lastensa vuoksi. Kiusanteon kiihtyessä hän alkoi pitää päiväkirjaa.

Olisin tullut hulluksi, jos en olisi pystynyt tarkistamaan jostain, mitä todella tapahtui ja mitä ei. Lopulta kovinkin paineensietokyky petti. Jouko luhistui henkisesti kahden tunnin ajaksi. Silmien eteen piirtyi näky, jossa esiintyi tuttu henkilö, oma serkku.

Kun heräsin, tärisin kuin hypotermiapotilas. Sairaslomalla tajusin, että näyssä näkemäni serkun kohtelu seurakunnassa oli samanlainen kuin omani. Hän teki lopulta itsemurhan. Ymmärsin, etten halunnut toimia samoin. En kertonut kenellekään luhistumisestani ennen kuin 9 kk kuluttua tapahtuneesta.

***

Käännekohta Joukon ja Anjan liitossa tapahtui lopulta vuonna 1997; juuri, kun kolme vanhinta 14:sta lapsesta kirjoitti ylioppilaaksi. Töistä palaavaa perheenisää odotti ulko-ovelta alkaen kaaos.

Iso osa tavaroista oli viety pois. Kiertelin taloa ja huhuilin. Löysin yhden pojistani, joka kertoi, että äiti ja muut lapset olivat muuttaneet kotoa. Järkytys oli valtava. Sosiaali- ja terveysvirasto yllytti äitiä näin toimimaan ja maksoi vielä äidin asumisen. Miten puoliso voi ryöstää lapset vailla laillista päätöstä ja vastoin toisen vanhemman tahtoa, eikä poliisi puutu asiaan, Jouko kauhisteli.

Tilanne alkoi purkautua itsestään, kun lapsi toisensa jälkeen ilmaantui isän ovelle. Anja haki lasten yksinhuoltajuutta siinä vaiheessa, kun 9 lapsista oli palannut Joukon luo, mutta nosti silti kaikkien lapsilisät. Vasta tahallisen 5 kk:n viivyttelyn jälkeen KELA korjasi maksatuksen lasten tosiasiallisen asumisen mukaiseksi, mutta ei päätöksestään huolimatta koskaan palauttanut äidille perusteetta maksettuja isälle. En halunnut muuttaa mihinkään. Lapset halusivat asua yhdessä äidin ja isän kanssa eivätkä halunneet isän muuttavan kotoa. Sosiaali- ja terveysvirasto kirjoitti peukalohangallisen perättömiä väitteitä isästä ja lapsista, mm. lasten tahdon vastaisesti lasten haluavan asua "yhdessä äitinsä kanssa isän asuessa muualla".

Kiista päätyi siihen, että Jouko häädettiin oikeuden päätöksellä pois omasta kodistaan asunnottomaksi irtolaiseksi ja isä joutui "vailla vakuuksia", vaikka omisti puolet isosta yhteisestä talosta, hankkimaan tyhjästä asunnon, jossa 10 alaikäistä voivat häntä tavata. Anja haki avioeroa vuonna 1998, ja se astui voimaan vuotta myöhemmin. Jouko joutui maksamaan yli 2 vuotta kaikki yhteiset laskut - yli 65.000 euroa - yli nettotulojensa, jota sitäkään tuomioistuin ei kyennyt korjaamaan.

***

Jouko on maksanut kaikesta kokemastaan kovan hinnan. Keho on oireillut psykosomaattisesti, talous venynyt tiukoille. Välit kahteen lapseen ovat menneet ja viiden lapsen kanssa ovat tulehtuneet.

Anja vaikeutti tapaamisia lasten kanssa kaikin tavoin. Lasten tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa tuomioistuin ei kyennyt määräämään ja kavensi lasten tapaamisoikeuksia entisestään. Nyt kaksi heistä on enää alaikäisiä. Lapset käyvät tapaamassa minua kun käyvät, osa on yhä voimakkaasti manipuloituja, Jouko pahoittelee. Uskostaan Jouko ei ole silti luopunut.

Miehestä on sukeutunut myös kansalaisaktivisti, joka ajaa erityisesti isien asiaa avioeron kynnyksellä. Kokemuksistani on jo ollut hyötyä jo monelle. Olen tehnyt 74 laki- tai kansalaisaloitetta, joista 24 sanatarkasti ja loput periaatetasolla. Näistä kuusi on jo toteutunut ja seitsemättä - avioerojen sovittelua - ryhdytään kokeilemaan. Kirkolle tein kaksi esitystä, jotka molemmat ovat toteutuneet, Jouko toteaa.

Ymmärrän, että avioero oli väistämätön. Avioliitto kestää niin kauan, kuin molemmin puolinen tahto rakastaa säilyy, mutta jos se toiselta loppuu, on liitto tuhoon tuomittu. Ex-vaimooni en ole enää missään yhteydessä.

Vaikea liitto oli viedä mielenterveyden

Jenni Kokkonen:

www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1176090

TAUTINEN ÄITI ! LUULISI YHTEISKUNNAN NYKYÄÄN PITÄVÄN VANHEMPIA TASA-ARVOISINA JA LUULISI AMMATTI-IHMISTEN NÄKEVÄN PINTAA SYVEMMÄLLE !TÄMÄ ISÄ SAANUT KOKEA VALTAVAA VÄÄRYYTTÄ JA TOIVONPA VAIN ETTÄ KAIKKA KÄÄNTYY VIELÄ HÄNELLE PARHAAKSI. VOIMIA SINULLE ISÄ

Valitettavasti luulosi on väärä.

Valtakunnallista tilastotietoa:

Tosiasia on, että mikäli avioero viedään oikeuden ratkaistavaksi, niin sosiaalitoimen pirut kirjoittavat oikeudelle selvityksen, jossa selvityksessä lapsia esitetään äidin yksinhuoltajuuteen ja isä mustataan täysin ja isästä kirjoitetaan toinen toistaan hurjempia valheita. Sen perusteella tuomioistuimessa 98 %:n todennäköisyydellä lasten lähihuoltajuus määrätään äidille. Huolimatta siitä, vaikka äiti olisi alkoholisti tai huumehörhö ! Pääsääntö on, että lapset määrätään yhteishuoltajuuteen, mutta äidin lähihuoltajuuteen. Jos otetaan kaikki erot, myös sosiaalitoimistoissa vahvistetut erot, niin 86 % lapset määrätään äidin lähihuoltajuuteen. Vain 3% erolapsista on isän yksinhuoltajuudessa.

Lain mukaan lähihuoltajan velvollisuus on hulehtia, että lapset voivat tavata etävanhempaansa tapaamisoikeutensa mukaan. Silti suurin osa äideistä ei noudata lasten tapaamisoikeuksia. Suurin osa isistä menettää yhteishuoltajuudesta huolimatta äidin terrorisoinnin johdosta tapaamisoikeudet kokonaan lapsiinsa. Viimeistään tässä vaiheessa osa isistä väsyy kamppailemiseen tavata lapsiaan ja antaa "paskan" olla. Jos isä yrittää saada tuomioistuimesta tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa, niin tuomioistuin määrää usean kuukauden ajaksi olennaisesti vähäisemmät tapaamisoikeudet ja sen jälkeen vasta aiemman päätöksen mukaiset tapaamiset äidille määrättävän uhkasakon uhalla. Mikäli äiti ei noudata näitäkään tapaamisoikeuksia ja isä hakee oikeudesta äidille uhkasakon määräämistä: vaikka isä todistaa toteutumattomat tapaamiset ja äiti ne tai osan niistä myöntää, niin silti tuomioistuin ei uhkasakkoja äidille määrää. Jos isä kyllästyttyään äidin terrorisointiin vie lapsen huoltoa ja tapaamista koskevan asian uudelleen oikeuteen ja vaatii lasten lähihuoltajuutta itselleen, niin tuomioistuin määrää lapset edelleen äidin lähihuoltajuuteen ja lapsille 2 tunnin VALVOTUT tapaamiset 1-2 ke/kk, josta lystistä isä joutuu maksamaan tapaamispaikalle 80 euroa/tunti/lapsi. Eli isä joutuu maksamaan yhdestä lapsen 2 tunnin tapaamiskerrasta 160 euroa. Tapaamispaikalla "valvojat" suhtautuvat isään kuin suurimpaan rikolliseen ja ärsyttävät isää tahallaan, suhtautuvat isään äärimmäisen ivallisesti ja halventavasti ja puuttuvat kaikkeen, mitä isä lapsensa kanssa puhuu tai tekee.

Mikäli äiti väsyy, niin sosiaalitoimen pirut ottavat lapset huostaan.

Ei tarvitse ihmetellä

miksi sosiaalitoimen pirut hajottavat jokaisen hampaisiin saamansa perheen. Syyt ovat yksinkertaisia, mutta moraaliltaan kuvottavia ja lapsille tuhoisia sekä yhteiskunnalle huikean kalliita. Sosiaalitoimeen voi kuka tahansa tehdä lastensuojeluilmoituksen. Sen aiheellisuutta ei tutkita eikä sille tarvita mitään näyttöä, vaan nämä vähä-älyiset miesvihamieliset sosiaalitoimen pirut ryhtyvät heti huostaanottoon tai siihen tähtääviin toimiin.

Avohuollon kustannukset maksaa kunta, huostaanoton kustannukset maksaa kunta, mutta saa ne laskutuksen mukaan valtiolta. Ryhtymällä heti huostaanottoon sosiaalitoimen pirut säästävät kunnan kustannuksissa, mutta ryöstävät häikäilemättömällä tavalla veroeuroja valtiolta. Palaan kustannuksiin jäljempänä.

Miten pitäisi toimia?
- tutkia tarkoin saatu ilmoitus
- hankkia/tarkistaa kaikki siinä esitetyt väitteet
- antaa perheelle tilanteen vaatimaa avohuollon toimien tuomaa apua
- suorittaa törkeimmissä tapauksissa välitön tilapäinen huostaanotto, joka purkaantuu automaattisesti, mikäli osoittautuu, että riittävää aihetta huostaanotolle ei ole
- huostaanoton sijoitus tulisi ensisijaisesti tehdä kunnolliselle vanhemmalla, lähisukulaiselle, isovanhemmille, kummille/ystävälle ja jollei sellaista löydy, perhekotiin tai viimeisenä vaihtoehtona laitokseen
- teettää tarvittava poliisitutkinta
- hankkia tarvittavat tuomioistuimen päätökset
- tehdä tarvittaessa huostaanotto, jonka tarpeellisuus tulee tarkistaa vähintään 1-2 v välein
- järjestää vanhemmalle/vanhemmille tarvittavat avohuollon toimet, joiden tavoite on, että he pystyvät taas toimimaan omien lastensa huoltajina. Perheen tilanteen kehittymistä tulee tarkastella puolen vuoden välein
- turvata lasten ja vanhempien tapaamiset myös huostaanoton aikana pääsääntöisesti valvomatta ja vain räikeimmissä tapauksissa valvotusti

Paljonko huostaanotto maksaa?

- huostaanotetusta lapsesta maksetaan sosiaalitoimen pirujen hatusta tempaaman "diagnoosin" perusteella 250 - 500 - 700 euroa/vrk = 91.250 - 182.500 - 255.500 euroa/v. 2/3 huostaanotetuista on sijoitettu laitoksiin, 1/3 perhekoteihin. Perhekotien "kustannukset" ovat laitoksia halvemmat. Pari kuukautta sitten HS:n jukaiseman keskiarvon mukaan huostaanotetusta maksetaan 70.000 euroa/v.
- Suomessa on 17.000 huostaanotettua. Valtiolle huostaanotot maksavat HS:n keskiarvohinnan mukaan 1.190.000.000 euroa/v = 1,2 miljardia euroa/v.

Miksi huostaanottoja tehdään niin innokkaasti?

- kyse on sosiaalitoimen pirujen HÄIKÄILEMÄTTÖMÄSTÄ LAPSIKAUPASTA!
- huostaanottopaikkojen johtajat ja työntekijät ovat entisia sosiaalitoimen työntekijöitä
- huostaanottopaikkoihin on sijoitettuna 15-20 lasta. eli vuotuinen tulon määrä on 1,369 - 5,11 milj euroa/v
- vaikka huostaanottopaikassa olisi yhtä monta työntekijää, kuin huostaanotettuja, niin silti rahaa tulee ikkunoista ja ovista
- ja maksajiana ovat kasvottomat veronmaksajat = me kunnialliset kansalaiset
- Väitän, että huostaanottoja tekevät sosiaalitoimen pirut saavat vähintäänkin tiskin alta osan tuloista tai bonuksia siitä, kun pitävät huostaanottopaikat täysinä

Eduskuntavaalien nyt mentyä kannattaa myös miettiä, mistä saadaan helpoiten säästöjä?

- 2/3 huostaanotoista on aiheettomia/kyseenalaisia ja ne voitaisiin hoitaa avohuollon toimin, eli huostaanotoista n. 5.700 on aiheellisia ja 11.300 aiheettomia
- aiheellisten huostaanottojen kustannus olisi n. 397.milj. euroa/v ja säästö 793 milj. euroa
- säästöstä kuluisi avohuollon toimiin n. 1/3 = 264 milj euroa/v, eli yhteiskunnan kokonaissäästö olisi n. 530 milj. euroa/v