Hakomaja.net

Vanhoillislestadiolainen herätysliike toimii Suomessa, hengellisenä yhteisönä kirkkomme sisällä. Kirkkomme on julkisesti sitoutunut väkivallattomaan hengelliseen työhön ja kieltänyt ketään harjoittamasta hengellistä väkivaltaa tahi painostusta kirkon piirissä. Painostuksen ja väkivallan rikollisuuden ymmärtää jokainen suomalainen arkijärjellään ja omallatunnollaan.

Vanhoillislestadiolainen yhteisö kiusasi ihmisiä, harjoitti väkivaltaa ja julkista häpäisemistä, painostusta ja nöyryyttämistä useiden vuosien ajan. Tuhansia ihmisiä erotettiin kokonaan tai eristettiin määräajaksi kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Heistä tehtiin ikään kuin ”aaveita”, eli he olivat kuin kuolleita, jotka kuitenkin elivät ja liikkuivat. Kadotukseen tuomittuja aaveita.

Kokomaan rauhanyhdistyksissä toteutettua hoitokokoustoimintaa johdettiin SRK:sta, jossa oli myös tehty asiaa koskevat päätökset.

Tehtyjen vääryyksien ja julmuuksien osalta yhteisön on jälkikäteen kaivettava esiin totuus, osoittautuipa totuus miten kammottavaksi, pahaksi tai omituiseksi hyvänsä. SRK:n on tutkittava ja tunnettava mihin se syyllistyi ja mitä siitä on seurannut.

Kristitylle ei voi riittää mikään muu kuin vain totuus. Jos SRK ei itse aio totuutta selvittää, tämä työ on yhteiskunnan tehtävä. Vääryydet eivät voi jäädä tutkimatta SRK:n raukkamaisuuden takia, tämä on ehdottoman selvä asia.

Mikäli tässä asiassa vaaditaan tai hyväksytään SRK:n "kollektiivinen anteeksipyyntö" vasta silloin, kun viimeinenkin omakohtaisesti tapahtumat kokenut on jo kuollut, mutta ei tunnusteta tai edes tunneta tehtyä pahuutta ja sen vaikutuksia, on seurauksena kaiken pahuuden uusiminen. Taaskin viattomat kärsivät.

SRK:n kollektiivisella anteeksipyynnöllä ei minun mielestäni ole edes väliä.

Vl-liikkeen luottamustehtävissä ja muissa asemissa toimivat henkilöt päättänevät siitä. Jos heidän omassatunnossaan ei synny halua pyytää anteeksi, sekin kertoo mitä kertoo.

Mutta hoitokokoukset on ehdottomasti tutkittava. Täysin riippumatta anteeksipyytämisestä.

Yhteiskuntien velvollisuutena on kaivaa totuus esiin ja saattaa se ja jokaisen pahuuteen syyllistyneen tekijän identiteetti esiin historiankirjoissa ja sähköisissä dokumenteissa. Olipa kyseessä Auschwitz, Dachau, Musa Daghin tapahtumat, Suomen vuoden 1918 tapahtumat, Puna-armeijan "partisaanien" hirmutyöt Itä-Suomessa, My Lain asukkaiden teurastus tai Darfurin raiskaukset.

Myös hoitokokousten käynnistäjien ja vastuullisten toteuttajien henkilöllisyydet on julkistettava. Hoitokokousten päätösten tekijöillä ja ihmisten kiusaajilla on kasvot ja nimet.

Pahuuden selvittämisessä ei todisteille voida asettaa salassapitoaikoja. Sekä voittajien että voitettujen on ymmärrettävä, että tärkeintä on pahuuden toistumisen esto.

Se edellyttää, se vaatii, että asiat selvitetään juurta jaksain. Anteeksi pyytämisellä ei ole merkitystä, jos tutkimusta ei ole tehty. Vain totuus on tekevä meidät vapaiksi.

Jos kristitty olisin, sanoisin tuohon amen. Mutta minä pakanana en sano muuta, kuin puhut täyttä asiaa.

Olin jotakin 4-5 vuoden ikäinen, kun paikallinen ry järjesti noita hoitokokouksia.
Ja yllätys: Äitiänihän siellä "hoidettiin".
Ikuinen muistikuva siitä, kun äiti menee itkien seurakunnan eteen. Minä seuraan perässä, mutta jotenkin tajuan, etten saa mennä satapäisen seurakunnan eteen.
Mikä hätä pienellä lapsella. Ei tajua, miksi äitiä itketetään.

Myöhemmin sain itsekin tuta "hoitoa". Ry:n nais-matriarkka laittoi joka ikisen nuoren ja lapsen pyytämään anteeksi syntejään. Ilta ei loppunut, ennenkuin kaikki oli hoidettu.
Jotenkin tajusin, että paras se minunkin on anteeksi pyytää, että piinasta pääsee. Varsinkin kun ihan nimeltä minut mainittiin.

Murha ei vanhene koskaan. Ry:n puitteissa on murahattu henkisesti paljon ihmisiä.

Ehkä Ry:n johdolta menee aikaa vielä muutama kymmenen vuotta, ennenkuin voivat tunnustaa rikkoneensa sekä suomen lakia, että ihmisen itsemääräämisoikeutta.
Toivottavasti ko. lahko on hajonnut jo muutaman kymmenen vuoden päästä.
Mitä nopeammin, sen parempi.

Vl:ssähän hajaannus on tulossa piakkoin, jos SRK ei reagoi. Päivämiehestä voi oikeastaan hyvin sitä nykyistä kantaa seurailla. Kesällä ja alkusyksystä oli vielä uhkaileva linja. Mutta uusinta päivämiestä lukiessa tuli sellainen olo, että ihan kuin toimitus seuraisi S24-palstaa.. Siellä oli mainittu pinnalla olleet kysymykset. Rivien välistä ainakin minä luin että aivan kuin sovittelevampi linja olisi nyt käytössä. En tiedä olenko vain salaliittoteoreetikko vai onko liikkeessä oleviin ongelmiin oikeasti herätty. Minulla toiveissa on kelkan täydellinen kääntäminen.. Ekslusiivisen seurakuntaopin kumoaminen, syntilistan rukkaaminen/poistaminen (kaikkia neuvoja ei tarvitsisi noudattaa, olisi edes omantunnon kysymyksiä, mutta niitä ei synneiksi saarnattaisi kuten nykyään..), kanta ehkäisyyn uusiksi jne. Olisin siis varsin radikaali muuttaja. Srk:n pitäisi kuitenkin tajuta miksi se jäsenkato on niin suurta.. syy ei ole se ettei enää haluta elää "Jumalan sanan" mukaan. Vaan raamatunvastaiset opit. En tiedä, tuskin kuvailemani kaltaista muutosta tulee.. mutta tiedossa olisi varmasti parempi tulevaisuus kaikille. Ehkä jopa yhdistymisiä voisi tapahtua?

Veikkaukseni on kuitenkin että "syntilistaa" rukataan liberaalimmaksi, ja vain siksi että avoin hajaannus saataisiin estetyksi ja jäsenkatoa hidastetuksi. Näin käynee niin kauan kun papat pitävät valtaa ja nuoret teologit ovat hiljaa. Minua SRK ei ainakaan pysty näin helposti hämäämään.. en muista tiedä. Uhkailusta ja hoitokokouksista on kuitenkin siirryttävä eteenpäin, sille sovittelevalle linjalle. Muuten koko herätysliike tuhoutuu.

En ole kyllä henkilökohtaisesti huomannut mitään lievempää linjaa, sitä samaa se näyttää olevan. Juuri tänään luin Päivämiehestä, että "kuuliaisuus tuottaa ajallista siunausta". Korostettiin juuri tuota seurakunnalle kuuliaisuutta.

Siitähän tässä pitäisi puhua, että kuuliaisuus voi olla vaarallista. Jos opetus on väärää, kuuliaisuus on vaarallista.

Armeijassahan vaaditaan ehdotonta kuuliaisuutta ja tottelemista, mutta pitääkö seurakunnan olla armeija? Muutenkin vanhoillislestadiolaiset tuntuvat ihailevan tätä armeijaa. Sieltäkö se malli näihin hoitokokouksiinkin tuli. Toimintatapa vähän kuin jossain kenttäoikeudessa. Rintamakarkurit tuomittiin ankarasti kun oltiin sodassa maalistumista vastaan. Se on sitten eri asia onko tämä kristinuskoa enää.

Nimimerkki Tap oli kirjoittanut Mopin palstalla vankan tekstin että laitan sen tänne muidenkin luettavaksi. En ole rekisteröitynyt sinne.
Laitan tämän tänne koska on niin paljon nuoria joilla ei ole tietoa. (Jos tämä on sääntöjen vastaista niin toimittajasetä korjannee pois.)