Hakomaja.net

Kalevan uutisointi Martti Eskon pedofilialausunnosta on ollut pientä ja kommentteja artikkeliin on mennyt heikosti lävitse. Kalevan Juttutupakin on lestadiolaisuus-aiheessaan nostanut moderointikynnystään. Liekö syynä uuden päätoimittajan linjaukset? Etelä-Suomen mediat ovat oulunseutukunnassa luotettavampia kuin paikallinen hyssyttelevä valtalehti? Mutta lehden mielipidesivulla sentään jotain menee julkaisuunkin – Nelosen uutisen pohjalta! (korostukset lukijan)

”Vaiettuja salaisuuksia

Nelosen uutiset uutisoivat vanhoillislestadiolaisten keskuudessa tapahtuneista pedofiliaepäilyistä, joista muun muassa Helsingin Sanomat uutisoivat taannoin viittauksella samaiseen herätysliikkeeseen, jossa puhuttiin kymmenistä epäilytapauksista.

Minua henkilökohtaisesti vanhoillislestadiolaisessa lapsuudessa kasvaneena ei yllätä kyseiset uutiset lainkaan. Määrät ovat vain niin pieniä jäävuoren huippua, että odotan todellista pommia mikäli ihmiset uskaltavat perheitänsä ja herätysliikettä uhmaten olla rehellisiä.

En ihmettele lainkaan miten lähes kieltämällä seksin olemassa oleminen ja tunteiden näyttäminen syntiin verrattavana tekona johtaa sairaisiin, jopa mielisairaisiin tekoihin.

Minunkin vanhoillislestadiolainen sukulaismies tapasi säännöllisin väliajoin lähes väkivaltaisesti tarkistaa minulta lapsena ja viattomana pikkupoikana oliko minun pippelinkarvani kasvaneet. En uskaltanut suhtautua tähän toimenpiteeseen kuin huumorilla, vaikkakin todellisuudessa minä pelkäsin. Näin aikuisiällä asiaa tarkemmin miettiessäni voin vain kiittää Luojaani, ettei se karvojenkasvun tarkistaminen johtanut pahempiin seurauksiin.

Uskon hyvin vahvasti oman ja läheisten ikäväkseen vakavampia seurauksia kokeneiden ihmisten puolesta näiden karvojenkasvun tirkistelijöiden joukon olevan todellakin paljon suurempi, mitä julkisuus antaa ymmärtää.


Lapsuudessa oli tapana kaikki asiat unohtaa ja antaa anteeksi niitä puhumatta. Minä en voinut elää ilman puhumista pelkällä anteeksiantamisella ja he lukuisat kaltaiset, ketkä kärsivät, kehotan oman mielenterveydenkin puolesta avaamaan vaietun suunsa.

Me olemme juuri niin sairaita ja mieleltämme kipeitä kuin meillä on puhumatonta, jakamatonta häpeää ja vaiettuja salaisuuksia. Asiat eivät todellakaan hoidu ”Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi”, kuten se vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä on tapana. Kaikella rakkaudella.

JMJ (lukija: nimen jätän kirjaamatta täydellisenä, vaikka se on lehdessä)
Oulunsalo”


Lieneekö Kaleva tekemässä uutisen pohjalta laajempaa juttua? SRK:n lausuntoineen ”muutamasta vanhasta navanallelyönnistä”. Muutoin näinkin vakavan ja paikallisesti kiinnostavan uutisen jättäminen ”etelän medioille” syö lehden uskottavuutta ja aiheuttaa tilaajakatoa siinä kuin vanhoilislestadiolaisten uhkaukset tilausten lakkautuksista ”vahingollisten” SRK-uutisointien takia. Edellinen uhkailuryöppyhän tuli vl-pakkosynnytys-jutusta.

Mikki, sitaattisi paljastaa että se on vasta jäävuoren huippu mitä nyt on noussut esiin.

Raivokas halu rajoittaa asiasta keskustelemista julkisuudessa Oulussa viittaa siihen, että esiin nousevien rikollisten nimet horjuttaisivat koko Pyhää Istuinta, eli SRK:n nykyistä johtoa ja johtokuntaa.

Vasta jäävuoren huippu kirjoitti:


Minäkin uskon, että vain pieni osa pitkään peitellyistä pedofiliatapauksista on tullut nyt julkisuuteen, mutta en näe mitään viitettä siihen että SRK:n nykyinen johto varjelisi omaa nahkaansa. Niinkin voi tietysti olla - voi olla ja voi olla olematta. On hyvin paljon ikäviä asioita, jotka voivat olla ihan kenen tahansa ihmisen kohdalla. Kun käsitellään näitä 'voi olla' tapauksia, niin pitäisi kuitenkin olla jokin vankka peruste sille miksi olisi syytä epäillä. Pedofiliatapausten paljastuminen kymmenien tuhansien ihmisten hengellisestä liikkeestä, ei vielä viittaa mitenkään siihen, että muutamat harvat ihmiset liikkeen johdossa olisi siihen syyllistynyt.

Pedofilia ja insesti ovat kamalia juttuja, joissa yksikin tapaus on liikaa. Se on myös kamala ase leimakirveenä. Siksi varoisin itse osoittamasta sormella mitään pientä ryhmää yhtään missään, ellei sellaiseen ole todistusta tai todistusaineistoa.

SRK:n johtoa voi yleistasolla kritisoida siitä, että liikkeessä on haluttu pikemminkin peitellä ilmitulleita tapauksia, sen sijaan että asiat olisi reippaasti tuotu esiin ja tuomittu. Omat kokemukseni 80-luvulta kertovat että vl-ihmiset halusivat nähdä oman joukkonsa lintukotona, jossa ei koskaan voisi tapahtua mitään pahaa, ainakaan vakavaa sellaista. Ajateltiin että vl-uskovainen = voi huoletta luottaa kaikissa asioissa. Nähdäkseni tätä mainetta ja idylliä SRK:n johtajat ovat halunneet varjella... Ja samasta voi syyttää myös Rauhan Sanan johtoa, sekä monien muidenkin herätysliikkeiden johtoa...

Aihetta on tärkeä käsitellä julkisestikin, mutta yhtä tärkeää on että emme leimaa yleistäen kymmenien tuhansien ihmisten joukkoa joista suurin osa on varmasti itsekin hyvin järkyttyneitä siitä että tällaista löytyy ja vielä "läheltä"...

SRK:n johtokunnan jäsenyys on suurin piirtein elinikäinen. Kukin jäsen on vastuunkantajan kymmeniä vuosia. Silloin on suorastaan ihmeellistä jos yhdenkään johtokunnan 24 jäsenen tietoon ei olisi koskaan tullut, että lasten hyväksikäyttöä tapahtuu. Puhujia on kai yli 900 ihmistä. Verkosto kattaa koko maan? Eikö tämä merkitse että liikkeen vastuunkantajataho on todennäköisesti osallistunut jonkinasteiseen salaisuun ja peittelyyn. Selvyyden saaminen ja uskottavuuden säilyttäminen vaatisi vähimmillään sen, että yhteisö itse teettäisi sisäisen tutkinnan ja julkistaisi tulokset avoimesti. Suviseuroissa olisi sopiva tiedotustilaisuuden paikka.

"Erityisesti vanhoillislestadiolainen liike on noussut tässä yhteydessä esiin." Kotimaa 22.4.2010.
www.kotimaa24.fi/index.php?option=com_co...Itemid=155&start=10&limitstart=1

Vasta jäävuoren huippu kirjoitti:

Erittäin hyviä pointteja.

Puhujat todennäköisesti vetoavat rippisalaisuuteen, joka on ylipäänsä kristillisessä uskossa melkoisen ehdoton, mutta silti... Ei kuulosta uskottavalta että ongelmasta ei oltaisi oltu tietoisia mitenkään muuten. Toki voi olla myös niin, että nämä liikkeen vastuunkantajat ovat hokeneet mielessään itselleenkin; yksittäistapaus, yksittäistapaus, jne... Jollaisia ne tietysti ovat olleetkin. Jotain asian suhteen olisi kuitenkin pitänyt tehdä yleisellä tasolla. En muista että pedofiliasta olisi koskaan saarnoissa yleisesti seurakuntaa varoiteltu. Jollain tavalla tabu-aihe, jota ei ole "uskallettu" käsitellä...