Hakomaja.net

  • Etusivu
  • Linkit
  • Palaute
  • Keskustelu
    • Kategoriat
    • Viimeiset aiheet
    • Säännöt
    • Haku
  • Uskon foorumi
    • Pääfoorumi
    • Kristinuskoiset
    • IOK ja Gnosis
Muista
Salasana unohtunut?
Tunnus unohtunut?
Rekisteröidy
Artikkelit (Vl)
  • HISTORIA
  • HOITOKOKOUKSET
  • OPPI JA OPETUS
  • YLEISIÄ HUOMIOITA
Muut
  • Ajatuksia uskosta
  • Hakomajan Arkisto
  • Tiedotus
Dokumentteja
  • Ex-vl aiheisia julkaisuja
Pikalinkit
  • NettiRaamattu
Yhteistyökumppaneita:
  • Uskontojen Uhrien Tuki - UUT ry
  • Toipumisapu Kartetut ry
Keskustelufoorumeja lestadiolaisuudesta:
  • Mopin palsta
  • VL-Foorumi
  • Rauhan Sanan foorumi
  • Suomi24 Vl-palsta
Eri suuntauksista:
  • Ex-Todistajien Veljesseura
  • Ex-Helluntailaisten Huitsinnevada
  • Uususkontojen Ex-Bhaktat
  • Mormonismi.net
  • Körttifoorumi
Yleiskristillistä:
  • EvLut Kirkko
  • Kotimaa24
  • Kristillinen linkkipankki
 
  • Kategoriat
  • Viimeiset aiheet
  • Säännöt
  • Haku
Tervetuloa, Vieras
Hakomajan Foorumi
Uskonnollinen vääntö
Vanhoillislestadiolaisuus
Lainatut ja turvapaikka

Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010
(1 katselee) (1) vieras
Vastaa aiheeseen
Uusi aihe
Ketju Sisennetty
  • Sivu:
  • 1
  • 2
  • 3

AIHE: Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010

Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 14.07.2010 16:37 #1


  • Viestit:1930
  • Satyagraha, pyrkimys totuuteen.
  • Admata
  • POISSA
Päivämiehen 28/2010 pääkirjoitus hehkuttaa suviseuroja ja määrittelee 70-luvulla kehitetyn erehtymättömyysopin nykyisen tulkinnan (korostus Admatan):
Jumalan valtakunnan arvokasta työtä tekevät yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot saattavat joskus erehtyä tai jopa harhautua, mutta Jumalan seurakunta ei koskaan.


Sinänsä hienoa, että ajallisia organisaatioita ei nähdä enää "Jumalan huoneen hallituksina, jotka eivät erehdy", kuten 70-luvulla. Erehtymättömyysopista sinänsä pidetään kuitenkin paradoksaalisesti kiinni samaan aikaan. Herää kysymys, että mikä tämän tarkoitus on?

Onko kyse tosiasiallisen palvonnan kohteen (seurakuntaepäjumalan) korostamisesta, vai mistä?

Hämmästelen sitä, että mitä virkaa tällaisella abstraktilla erehtymättömyyden julistuksella on? Mikä on se logiikka, jolla virheitä tekevistä yksilöistä ja yksiköistä tuleekin seurakuntana erehtymätön?

Koska kaikki ihmiset ja käytännön kokoonpanot ovat kuitenkin erehtyväisiä ja nämä muotoilevat myös seurakunnan julistukset ja kannat, niin missä, mikä ja milloin on sitä erehtymätöntä? Vai onko sittenkin niin, että erehtyväisten yksiköiden tekemät "seurakunnan julistukset" nostetaan välillä erehtymättömiksi "Jumalan seurakunnan kannaksi" niin ettei niitä saa kyseenalaistaa ja jos riittävän suuri joukko kuitenkin kyseenalaistaa, on erehtymättömyys em. Päivämiehen maininnalla helppo vetääkin pois?

Oli miten oli, niin Raamatusta seurakunnan erehtymättömyys ei tukea saa. Paavali toki kuvaa seurakuntaa termeillä "totuuden patsas ja perustus", mutta mikä on määrittelyn takana? Siinähän oli kyse ohjeistuksesta seurakunnan palvelijalle. Ainoat, jota Raamattu kuvaa suoraan totuudeksi on Jumala ja hänen poikansa Jeesus. Seurakunta on vain patsas ja perustus - jota sitäkin ainoastaan silloin jos se kannattelee varsinaista totuutta.
Jumala ymmärtää ja ellei ymmärrä, niin hän ei ole Jumala, eikä meillä ole mitään pelättävää.
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 14.07.2010 17:32 #2


  • Viestit:618
  • Acimlainen
  • POISSA
Admata:
Koska kaikki ihmiset ja käytännön kokoonpanot ovat kuitenkin erehtyväisiä..
Niin. Kuka voi luvata kenenkään erehtymättömyyttä täällä ajassa? Eihän sitä etukäteen voi tietää tulevatko jotkut erehtymään, vai voiko? Eikös se Lutherkin sanonut että niin kauan kuin täällä eletään on syntiä tehtävä. Juuri erehtyväisyyshän pitää meitä täällä ajassa, sillä jos olisimme täydellisiä niin mitä me enää täällä tekisimme?
Ja sitä en ymmärrä että miksi pitää vetää rajoja ihmisten välillä ja yrittää määritellä ja karsinoida ne erehtymättömät. Raja pitäisi mennä näiden asioiden välillä: Ottaa askeleen Jeesuksen perässä - ei ota askelta Jeesuksen perässä. Ja tämän valinnan edessä on jokainen ihminen joka ikinen hetki, kuului hän johonkin seurakuntaan tai ei. Joko ihminen ajattelee anteeksiantavasti tai sitten hän ajattelee tuomitsevasti. Ja kokemus sitten näyttää miten kävi samalla kun uusi mahdollisuus on avoinna heti seuraavassa hetkessä. Uskon kannalta tuollainen seurakuntiin karsinointi on ihan turhaa ajan hukkaa.

Admata:
Onko kyse tosiasiallisen palvonnan kohteen (seurakuntaepäjumalan) korostamisesta, vai mistä?

Hämmästelen sitä, että mitä virkaa tällaisella abstraktilla erehtymättömyyden julistuksella on? Mikä on se logiikka, jolla virheitä tekevistä yksilöistä ja yksiköistä tuleekin seurakuntana erehtymätön?
Nyt keksin! Sillä logiikalla, että jos nämä yksilöt kuuluvat seurakuntaan, heidät tehdään erehtymättömiksi armahduksella joka suodaan vain niille jotka kuuluvat seurakuntaan. Yksilöä ei armahdeta. Erehtyneenä hän on erehtynyt. Mutta seurakunnan erehtynytkin jäsen on erehtymätön. Eli siis kysymys on seurakuntaepäjumalan korostamisesta.

Admata hyvin tässä:
Ainoat, jota Raamattu kuvaa suoraan totuudeksi on Jumala ja hänen poikansa Jeesus. Seurakunta on vain patsas ja perustus - jota sitäkin ainoastaan silloin jos se kannattelee varsinaista totuutta.
Niin. JOS.

Millähän ilveellä saisi vl-pomot lukemaan näitä Admatan kirjotuksia. Ne olisivat niille niin tarpeen.
Totuus on totuus, eikä kenelläkään ole siihen yksinoikeutta. (Gary R. Renard: Kuolematon Todellisuutesi)
Viimeksi muokattu: 14.07.2010 17:56 Kirjoitti: Acimlainen.
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 14.07.2010 18:14 #3


  • Viestit:1930
  • Satyagraha, pyrkimys totuuteen.
  • Admata
  • POISSA
Kiitos kommentista Acimlainen

Acimlainen kirjoitti:
Millähän ilveellä saisi vl-pomot lukemaan näitä Admatan kirjotuksia. Ne olisivat niille niin tarpeen.

Hyviä ajatuksia ja oivalluksia on näissä keskusteluissa ollut useammalla kirjoittajalla ja useammalla foorumilla. Pikkulinnut ovat laulaneet, että kyllä näistä erinäisistä kirjoituksista on vl-pomotkin keskustelleet.

Mitä reaktioita nämä ajatukset sitten herättävät ja aiheuttavat? Saavatko esille nostetut huomiot silmät avautumaan ja korjaamaan liikkeen harhaan mennyttä opetusta ja toimintaa, vai nähdäänkö ne uhkana jonka johdosta seurakunnan kuria tiukennetaan ja vahvistetaan defenssimekanismina toimivaa projektiota missä viestintuojat ammutaan "pettureina" ja "paholaisen palvelijoina", jotta saataisiin oikeutus ohittaa viesti tai nähdä se pahana sisällöstä mitenkään riippumatta?

Päivämiehen pääkirjoituksessa 30.6.2010 on valitettavasti nähtävissä tuo jälkimmäinen reaktio:
Lähettilään tärkein vaatimus on olla täydellisen uskollinen lähettäjälleen. Erästä entistä Moskovan suurlähettilästä kuvataan kirjassa Pettureita ja patriootteja maanpetturiksi. Hän ”oli – karusti sanottuna – vastapuolen myyrä sodan ratkaisevissa vaiheissa”, toteaa Unto Hämäläinen Helsingin Sanomien kirja-arvostelussaan. Jumalan lapsi on valkeuden valtakunnan lähettiläs, ja hänen kohdemaanaan on pimeyden valtakunta. Voiko uskostaan luopuneesta ihmisestä tulla ”vastapuolen myyrä”, joka vaihdettuaan puolta alkaa palvella Paholaista ja vahingoittaa kotimaataan? ”Teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka julistavat totuudenvastaisia oppeja vetääkseen opetuslapset mukaansa” (Ap. t. 20:30)

Herää vain kysymys, että mikä on tämä kirjoituksessa mainitun lähettilään "lähettäjä", jolle pitää olla uskollinen. Jeesusta ei tässä roolissa kirjoituksessa mainittu, vaan "valkeuden valtakunta", jolla viitattaneen SRK:n "erehtymätömään jumalan seurakuntaan"?

Selviä viitteitä kuitenkin on, että monien ihmisten ansiokkailla kirjoituksilla on ollut vaikutusta ja vl-liike on tällä hetkellä jonkinlaisessa sisäisessä myllerryksessä. Kymmenien tuhansien tavallisten vl:ien puolesta sitä vaan toivoo, että silmien avaamista ja suunnan korjaamista kannattavat pääsisivät niskan päälle ja että herätysliike palaisi 1900-luvun alun tilaan, missä mm. kolmen kyynärän harhaoppi ja seurakunnan korostukset Raamatun rinnalle tuomittiin selväsanaisesti.
Jumala ymmärtää ja ellei ymmärrä, niin hän ei ole Jumala, eikä meillä ole mitään pelättävää.
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 14.07.2010 21:57 #4


  • Viestit:264
  • Reflektio
  • POISSA
Ei voi muuta kuin yhtyä Admatan ihmettelyyn Päivämiehen pääkirjoituksen johdosta. Toisaalta en voi kuin iloita, että ei turhan takia tullut jätetyksi taakseen vl-liike, niin seurakuntaa korottavaa ja kuuliaisuutta korostavaa paatosta ovat sisältäneet sekä tämän kesän suviseurasaarnat että nyt myös viimeinen Päivämies.

Koska kaikki ihmiset ja käytännön kokoonpanot ovat kuitenkin erehtyväisiä ja nämä muotoilevat myös seurakunnan julistukset ja kannat, niin missä, mikä ja milloin on sitä erehtymätöntä?


Hyvä kysymys, tätä itsekin olen ihmetellyt viime vuodet. Kuka tai ketkä muodostavat erehtymättömän seurakunnan ja kenellä on lupa puhua tuon erehtymättömän seurakunnan äänellä?: Päivämies? Seurapuheet? Puhujien ja seurakuntavanhinten kokoontumiset? Kaksi kadulla toisensa tapaavaa vl-uskovaista?
Missä ihan käytännössä muotoutuvat ne periaatteet ja "totuudet", joiden mukaan vl-uskovaisen olisi hyvä ojentautua, jotta kerran kunniaan kostuisi? (sallittakoon vanhat kunnon kaanaankieliset sananparret höysteeksi)

Sanontaa "yhteinen rakkaus" tai sen osallisuudessa vaeltamista on viime aikoina enenevästi käytetty jonkinlaisena uhkauksena ja vaateena taivaskelpoisuudesta. Sanapari lienee synonyymi kuuliaisuuden kanssa vl:ien kielenkäytössä. Myös uudessa pääkirjoituksessa yhteistä rakkautta korostetaan, tosin mielestäni tällä kertaa sopivassa yhteydessä. Huomattakoon myös, että sana katkeruuskin on saatu ujutettua viimeiseen kappaleeseen: "Paholaisen kylvämä katkeruus on ahdistava este tulla sisälle ja osallistua armon aiheuttamaan iloon."

Ja taas korvat punoittavat.
Ajattelen, olen siis olemassa?
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 15.07.2010 22:51 #5


  • Viestit:49
  • Seeker
  • POISSA
Älä suotta lisää tuollaisia korvanpunoitushymiöitä. Minulla ainakin omakin ajatus selkenee, kun kirjoitat selväjärkistä tekstiä. Juuri näitä samoja asioita olen ja varmaan on moni muukin, miettinyt mielessään. Hyvä, kun joku/jotkut osaavat kirjoittaa. Ilolla luen. Sitä kun on luullut, että on niin tyhmä, ettei ymmärrä mitään uskonasioista. Nyt alkaa kirkastumaan näköjään.
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 17.07.2010 20:42 #6


  • Viestit:1930
  • Satyagraha, pyrkimys totuuteen.
  • Admata
  • POISSA
Huomasin, että Juho Kalliokoski käsittelee tätä samaa teemaa Kotimaa24 blogissaan otsikolla: Yhteisönä erehtyväinen, seurakuntana erehtymätön

Mielenkiintoista asioiden pyörittelyä siitä, miten tuo ristiriitainen käsitekokonaisuus tulisi hahmottaa?
Jumala ymmärtää ja ellei ymmärrä, niin hän ei ole Jumala, eikä meillä ole mitään pelättävää.
Viimeksi muokattu: 17.07.2010 20:43 Kirjoitti: Admata.
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 18.07.2010 01:36 #7


  • Viestit:1613
  • hyshys
  • POISSA
Lainaan suoraan komentini kotimaasta jossa avauseksessa viitataan yhdenlaiseen raituteen josta ole toista mieltä. Minusta mikään ei muutunut ja tuo teksti on sitä samaa ummehtunutta mitä ennenkin seuraavilla perusteilla.
Niin minusta on vaikea nähdä stä mikä tuossa kannanotossa on raitista kun muut ulossulkeva seurakuntaoppi on ja pysyy. Ja sen ehtoina on ties mitä saara-äidin armon neuvoja.

Kun puhutaan Jumalan seurakunnasta ja sen erehtymättömyydestä se sisältää ajatuksen Jumalan erehtymättömyydestä ja toisaalta väiteen siitä että Kristus on tie TOTUUS ja elämä.

Vain heitäytymällä yksin Kristuksen armon varaan voin täällä ajassa olla osa Jumalan seurantaa. Ei sen enepää eikä sen vähempää - yksin uskosta yksin Armosta Kristuksen tähden (teolla) olen osa erehtymätöntä seurakuntaa. Ilman Kristuksen tekoa kukaan ei ole osallinen Jumalan seurakunnasta. Ja se teko omistetaan yksin uskolla ja amosta jokaisen ihmisen kohdalla erikseen.

Minä en ole erehtymätön eikä sitä ole kukaan muukaan. Eikä Kristuksen teko tee minusta edeleenkään erehtymätöntä. Eikä se tee ajallisista seurakunnista erehtymättömiä.

Vanhoilislestadiolaisuus ei ole Jumalan seurakunta eikä ole sitä koskaan ollutkaan. Ei ole vaikka se opetuksessaan rajaa asian niin. Tai niin että Jumalan lapsia ovat ne jotka uskovat samalla tavalla.

Ongelma vain on se ettei tuosta "samalla tavalla" ole voitu vl määritää milään tavalla. Raamattu määritää seurakunnan rajojoja tavalla jota vl eivät halua tunnustaa. Ja ne rajat kulkevat sydämestä sydämeen eivät kirkokunissa tai kirkoissa.

1. Joh. 4:15
Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.

Vaikka lestadiolaiset myöntävät että yksin uskosta jne silti ehdoksi on muodostunut se ettei lestadiolaisuuden mielestä uskoa voi olla ilman lestadiolaisille tyypillisiä ja ominaisia tekoja /tapakultuuria.

Kehäpäätelmä jatkuu - usko ilman tekoja on kuollut. Silti lestadiolaisuus määritää teot inhimillisellä viisaudella - on tapana kultuurilla ja monellakin sellaisella asialla jota on hyvin vaikea raamatusta löytää.

Jumalan seurakunnassa on nöhty etei televisio ole kristityn kodin huonekalu eikä jumalan lapsi hanki sitä kotiinsa -> Televidio päätös oli ensimmäinen ns pyhän hengen vai pitäisikö sanoa seurakuntajumalan hegen päätöksistä ja sitä ei olla voitu kumota koska seurakunta on erehtymätön.

Kristuksen totuuteen ja Jumalan seurakuntaan ei voi mahtua mitään mikä on lähtöisin meidän omastamme tai ihmisviisaudesta. Kun puhutaan siitää että usko ilman tekoja on kuolut nin ajatelen että nuo teot ovat niitä samoja tekoja kuin siinä kun Pietarilta kysytiin kennen ihmiset sanoivat Jeesuksen olevan. Ja Pietari vastasi - Elävän Jumalan poika. - sanatarkasti..

17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

Ihminen ei voi itse tehdä Jumalalle kelpaavia tekoja.
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 30.07.2010 00:24 #8


  • Viestit:264
  • Reflektio
  • POISSA
Mitä ihmettä!!!

Päivämiehessä 28.07.2010 Pauli Kivioja artikkelissa "Raamatullinen vastuu lähimmäisestä" kirjoittaa:

"Jumala hoitaa meitä sanan, sakramenttien, keskinäisen yhteyden ja ripin kautta. Me jokainen tarvitsemme itseämme kohtaan Jumalan pitkämielisyyttä ja meidän on oltava kärsivällisiä veljiämme ja sisariamme kohtaan.
Jumalan seurakunta on pyhä, mutta vielä myös syntinen.
Luther kirjoittaa Galatalaiskirjeen selityksessään:` Me sitä vastoin opetamme, että seurakunnassa ei ole tahraa eikä ryppyä vaan se on pyhä, nimittäin Jeesukseen Kristukseen uskovana. Pyhä se on sitten elämältäänkin, kun se ei täytä lihan himoa vaan harjoittelee Hengen hedelmien tuottamista. Mutta vielä se ei ole sillä tavoin pyhä, että se olisi täysin vapaa pahoista haluista ja puhdas jumalattomista mielipiteistä ja eksytyksistä.
Tunnustaahan seurakunta lakkaamatta syntinsä ja rukoilee, että saisi velkansa anteeksi.... Vaikka he tietämättään hairahtuvat opissakin, sekin annetaan heille anteeksi, koska he lopulta myöntävät erehdyksensä ja luottavat yksin siihen Jumalan totuuteen ja armoon, joka on Kristuksessa.` (s.595)"

Mitä on tapahtunut, että tällaistakin lainausta Lutherilta huolitaan Päivämieheen?
Ajattelen, olen siis olemassa?
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 30.07.2010 15:49 #9

  • sisarpuoli
Tuo kirjoitushan vastaa sellaista opetusta, jota kuulin lapsuudessa ennen hoitokokous-talosteluaikaa. Silloin saarnatiin, että Jumalan lapset ovat erehtyväinen joukko ja on ollut vain yksi erehtymätön, Herra Jeesus. Sitten tulivat ne kultaiset kynttilänjalat ynnä muut erehtymättömyyden symbolina saarnoihin. Ehkä viime aikojen kohut pakottavat myöntämään, että erehtyväinen on tämäkin joukko
Vastaa Lainaa

Vs:Erehtymättömyysoppi tänään PM. 28 / 2010 30.07.2010 16:17 #10


  • Viestit:595
  • x-vl
  • POISSA
Pitipä oikein ajatuksella lukea PM:stä tuo uusin kirjoitus lähimmäisenrakkaudesta ja seurakunnasta.

En pysty lukemaan sitä tavallisen luterilaisen papin kirjoituksena. Luen sen vl-papin hengentuotteena. Olen jopa löytävinäni sieltäkin vl-mäisen 'vainme'- seurakuntaopin. Kristitty tarkoittaa siinä vl-uskovaista ja seurakunta vl-yhteisöä? Ja ns. armosta osattomalle lähimmäiselle eli ei-veeälle osoitettu lähimmäisenrakkaus on parannussaarnaa ja siunausta syntien anteeksiantamuksella? Jos niin ei ole, niin miksi sitä sanota suoraan?

Vl-selitys seurakunnasta menee ohi minun älyni ja ymmärrykseni. Ehkä ns. uskonsilmin näkisi ja uskon kautta tajuaisi sen, jos pysäyttäisi mielensä ajattelemaan vain tuota vl-laumaa ja sen opetusta, pitämään sen ainoana oikeana, pelastavan uskona?

En ole ollut vl-uskomassa 50-60-luvulla, joten en tiedä, miten ja mitä silloin saarnattiin ja talosteltiin. Nykyinen SRK-lainen pienikin painotus pohjaa minulla 70-luvun korostuksiin ja käytäntöihin. Niistä ei ole sanouduttu irti, joten ne ovat silloin taustalla.

Näin sen näen ja sellaiset lasit päässäni tutkin erityisesti PM:n kirjoituksia, vaikka siellä olisi välissä hyvinkin armollisen tuntuista tekstiä. Laki ja ehdollisuus uskomisessa on kuitenkin erittäin helposti havaittavissa. Kuuliaisuuden 'pyhällä' vaatimuksella peitettynä!
Vastaa Lainaa
Vastaa aiheeseen
Uusi aihe
Ketju Sisennetty
  • Sivu:
  • 1
  • 2
  • 3
Hakomajan Foorumi
Uskonnollinen vääntö
Vanhoillislestadiolaisuus
Lainatut ja turvapaikka
Valvojat: Hannu, puunhakkaaja
Toteutus: Kunena
Sivu luotiin ajassa: 0.53 sekuntia

Copyright © 2010 Hakomaja.net: Nimeä, Ei muutoksia - Creative Commons 1.0 Suomi lisenssi.
Kirjautumisen takana olevasta sisällöstä kaikki oikeudet pidätetään.