Hakomaja.net

koti.phnet.fi/petripaavola/universalismi.html

Mikä on totuus? Lue ja kerro minulle, jookos, please!

Mikä on totuus?
Jumala yksin tietää.

En oikein ymmärtänyt, miten Petri Paavolan kaikki perustelut oikein liittyivät asiaan. Tuli lähinnä vaikutelma saarnata oman käsityksensä puolesta sensijaan että olisi etsitty ja perusteltu sitä mikä olisi looginen tulkinta Raamatun tekstien kokonaisuudesta.

Yhdessä seikassa Petri Paavola välittää suoraan väärää tietoa.


Väärin! Aion tarkoittaa Kreikaksi aikakautta. Hebreankielinen sana Aeon tarkoittaa puolestaan ikuisuutta. (lähde: fi.wikipedia.org/wiki/Aion )

Muutoin tulee mieleeni vanha kirjoitukseni Helvetistä, jossa olen luetellut useita Raamatunpaikkoja, joiden mukaan ikuinen ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole oikein mahdollinen tulkinta. Muutoinkin se tekisi Raamatun Jumalasta varsin tarkoituksettoman sadistisen käristäjädemonin.

"Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen.
Siksihän me näemme vaivaa ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien." (1. Tim. 4:9,10)

Te uskovaiset korostatte kaikkialla sitä että Jumala on rakastava taivallinen isä ihmiselle.

Kun lapsella on lempeä ja rakastava isä, miten hän toimii? Jos lapsi käyttäytyy toisin kuin isä toivoo, käykö lempeä isä vihan vallassa rankaisemaan ja vahingoittamaan lastaan? Syökseekö hän oman lapsensa ehdottomaan, loputtomaan kärsimykseen ja kuolemaan?

Kristinuskon Jumalan sanotaan niin tekevän, jos hänen lapsensa ei ole ollut kuuliainen eikä ole uskonut häneen.

Teillä uskovaisilla on vakava ristiriita Jumala-puheissanne!

Kaikessa lyhykäisyysessään vastaan että eivä kaikki pelsastu. Jos uskon perustaa raamtuun mikään ei tue ajatusta että kaikki pelastuisivat. VT kirjoitukista käy ilmi etteivät kaikki pelastu. Juudaksesta Jeesus sanoo että parempi kuin hän ei olisi syntynytkään.

Kaikilla on mahdollisuus pelastua uskon kautta mutta pelastuvatko kaikki uskon kautta tieätää yksin Jumala.

Humanistilikka kirjoitti:


Olen käynyt näitä keskusteluja uskovaisten kanssa moneen kertaan, eivätkä he näe siinä asiassa mitään ristiriitaa että rakastava Jumala lähettää lapsiaan ikuisesti kidutettaviksi.

Olen tullut siihen tulokseen, että uskovaisilla on eräänlainen "mystinen" ajattelutapa, jolloin järjellisiä perusteluja tai logiikkaa ei vaadita. Uskonnollinen "tietämys" hyväksytään todeksi sellaisenaan.

Ihmettelijä kirjoitti:
Näiden ihmisten jumala vaikuttaa tarunomaiselta hahmolta, kuin jokin antiikin demoni, joka on ennen kaikkea armoton ja säälimätön.

Varsinkin Vanha testamentti on täynnä sellaisen Jahven puuhia että hän vaikuttaa luonnevikaiselta ja silmitöntä väkivaltaa rakastavalta diktaattorilta. Heikot, naiset, lapset ja toisheimoiset saavat tuta hänen vihansa niin ettei jää kiveä kiven päälle. Uudessa testamentissa taas jumala ei suoraan puhukaan mitään. Jeesus tuntui kannattaneen väkivallattomuutta. Hän yritti löytää jokaisesta ihmisestä jotakin myönteistä. Mutta kadotustuomioilla hänkin uhkailee.

Mielestäni Raamatussa on olennaista pelastushistoria. Kaikki muu on toisarvoista.

Tämän takia minulle on se ja sama onko helvetti määräaikainen vai toistaiseksi annettava tuomio. Uskon Jumalan oikeudenmukaiseen tuomioon, ja minulle on yksi lysti kuinka se käytännössä tapahtuu. Luulisi sen riittävän, että helvetti on aika lailla johdonmukaisesti Raamatun mukaan paikka jossa kukaan meistä ei viihtyisi hetkeäkään.

Onnea yritykseen löytää Mooseksen laista porsaanreikiä.

Raamatun ehkä jossain määrin ristiriitaisena pidettävät helvetti-kuvaukset, kuten tuo pelastuminen "ikään kuin tulen läpi" - en muista mistä tuosta luin - ovat johtaneet katolisessa kirkossa aika vekkuliin ratkaisuun eli oppiin kiirastulesta.

Danten Jumalainen näytelmä on mukavan värikäs joskin kaunokirjallinen teos helvetistä, kiirastulesta ja paratiisista. Erityisesti pidän kohdasta jossa Dante ja Vergilius kapuavat alimmaisesta helvetistä Saatanan karvaista jalkaa pitkin... en kyllä muista minne, mutta kai tutustumaan siihen kiirastuleen

Juutalaisilla ei ollut taivasta ja helvettiä lainkaan, siis Vanhan testamentin aikaan. Vasta kristinuskon kautta tämä uskomus tuli Raamattuun.

Humanistilikka kirjoitti:
"Jeesus tuntui kannattaneen väkivallattomuutta. Hän yritti löytää jokaisesta ihmisestä jotakin myönteistä. Mutta kadotustuomioilla hänkin uhkailee. [/quote]"

Tiedän:
"Häntä kidutetaan tulessa ja rikin katkussa pyhien enkelien ja Karitsan edessä. Tulesta, joka ihmisiä kiduttaa, nousee savu aina ja ikuisesti. Heillä ei ole päivän, ei yön lepoa." (Ilmestyskirja 14:10–11).

Esimerkiksi wikipediassa, eräällä uskontokriittisellä sivustolla sekä myös Helsingin yliopiston sivustolla löytyy tietoa siitä, miten paljon raamattuun voi luottaa.

Esim. VT:n puolella Mooseksen kirjojen todenperäisyyttä on syytä epäillä, koska niissä mainituista paikoista ei löydy arkeologista todistusaineistoa eikä tapahtumista (esim. erämaavaellus) ole tietoa raamatun ulkopuolisissa (esim. egyptiläisissä) lähteissä . Lingvistisesti on pystytty päättelemään, että Mooseksen kirja on koottu useista (keskenään ristiriitaisista) lähteistä.

Samoin UT:n puolella evankeliumien luotettavuudessa on suuria ongelmia: Jeesus ei itse kirjoittanut mitään, ja hänen sanomakseen on suurella todennäköisyydellä laitettu 20-40 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen tekstiä, joka on erittäin todennäköisesti peräisin joltakin muulta 'jumaluudelta'.

Ja kyllä, raamattu uskonnollisena tekstinä on myös sisäisesti hyvin ristiriitainen: se sisältää esim. Jumalan sanomana ihmisille useita tappokäskyjä, ja samaan aikaan Mooseksen mukaan Jumala ilmoitti ihmisille käskynä 'älä tapa'.

Raamatun mukaan 'kaikki-pääsevät-taivaaseen' opetus ei pidä paikkaansa. Siellä kerrotaan selvästi, että on pelastus on Jumalan lahja jokaiselle, joka uskoo - mutta, 'usko ei ole joka miehen'. Jumala ei väkisin vie ketään taivaaseen, vaan ihmisen on itse otettava pelastus vastaan.

VT muuten tuntee kuolliden ylösnousemuksen ja siihen kuuluvan 'iankaikkisen kunnian ja iankaikkisen häpeän', ks. Danielin kirja. Vaikka VT ei puhu niin paljon tuonpuoleisesta kuin UT, niin oikeudenmukainen Jumala, joka ei tee vääryyttä, on siellä hyvin esillä.
Jeesuksen ajan juutalaisessa ajattelussa tuonpuoleisuus oli vahva osa, kuten käy ilmi UT:n kahden kilpailevan lahkon välisestä erimielisyydestä. Fariseukset uskoivat tuonpuoleiseen, saddukeukset heistä ja valtavirrasta poiketen eivät.

Arkeologisia todisteita niin VT:n kuin UT:nkin tapahtumien ympäriltä on olemassa runsaasti, ja niitä on viime vuosina löytynyt koko ajan lisää. Koko Israelin alue on yhtä suurta arkeologista kenttää, ja mukana on ollut suomalaisiakin kaivamassa.
Todisteita Raamatun historiallisuudesta on olemassa, mutta loppujen lopuksi on yksi ja sama, onko niitä vai ei, sellaiselle ihmiselle, joka on päättänyt lujasti olla pitämättä Raamattua totena. Rehellinen etsijä taas voi löytää vastauksia kysymyksiinsaä, mutta pelastus on kuitenkin lopulta uskon asia...