Hakomaja.net

Aihe ei nähtävästi saa taas olla rauhassa

keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category...0000000490&posting=22000000038652693

keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category...ing=220000000 26091998#22000000026091998

Ilmeistsesti aihe oli jonkun mielestä loukaava. Sitä se on minunkin mielestä. Aihe ei ole uusi mutta se on edelleenkin vastausta vailla.

Miksi sairasta lehmää ei saa laitaa kantavaksi mutta sairaan naisen saa?

Jonkun mielestä on alentavaa rinnastaa nainen tuotantoelämeen niin rehellisesti sanotuna se on minustakin niin.

Silti se muuta miksikään sitä että miksi eettistä ja moraalista pohdintaa suhteessa lisääntymiseen voidaan käytää tuotantoeläimiin tai kotielämiin. Mutta ei ihmiseen.

Seuraavat perustelut on esitetty ja ne ovat perusteina edelleenkin kestämättömiä.

- ihmisellä on sielu
- ihminen ymmärtä kuolevansa
- elintila ja/tai ruoka loppuisi
- ihmisen vastuu eläimen lisääntymisestä

jne

Miksi kissan kohdalla on oikein miettiä onko jatkuva lisääntyminen ilman rajoituksia oikein mutta naisen kohdalla saman pohtiminen kaiksissa tilanteissa on syntiä.

Se mikä tässä asetelmassa on naista halventavaa on se että vl navetassa käytetään harkintaa siinä koska on eettisesti oikein laitaa lehmä kantavaksi. Mutta samaa pohdintaa naisen kohdalla ei käydä. Ikään kuin nainen olisi halpa-arvoinen tai arvoton tuotantoeläimeen verraattuna.

Ikään kuin naisen terveydellä ei olisi merkitystä.

Onko naisen osa todella olla eläintäkin halpa-arvoisemmassa asemassa jossa sillä miten häntä hyödynnetään ja käytetään ei ole mitään moraalisia ja eettisiä rajoa.

Ei se ole eettistä pohdintaa että sanotaan - se on opillinen perusta (SL) tai se on naisen osa?

Kuka ja millä oikeudella määritää että naisen osa on jotain?

Liitän tähän sen paljon pahennusta aiheutanee viestin

Ei vain KISSAA JA KOIRAA
Kirjoittanut: hyshys 8.5.2007 klo 16.44
Poista oma viesti

Tämä kysymys vaatii tulla nostetuksi esille

Kissan lisääntymiskyvyttömäksi tekeminen joko pillereillä tai leikkausella on vl mielestä ihan ok. Kuitenkin jos kyse on naisesta tilanne on paljon kimurantimpi. Aika moni on sitä mieltä että sitä ei voi hyväksyä missään tilanteessa. Tai vaihtoehtoisesti kissalla voidaan pidentää synnytysten väliä koska halutaan säästää kissaa raskauden rasituksilta. Naisen kohdalla tätä harkintaa ei käytetä.

Yhtä lailla kun puhutaan maatalouden etikasta niin on ettisesti oikeampaa lopettaa sairas lehmä kuin siementää se uudelleen kantavaksi. Kuitenkaan naisten kohdalla tälläistä harkintaa ei saa käyttää "missään" tilanteessa. Naista ei harkita lopetettavaksi mutta ei myöskään harkita jos vaikka raskaus estettäisiin.

Miten on mahollista että eläimien lisääntymistä vl mielestä on oikein säädellä mutta ihmisten ei. Riippumatta siitä onko kyse lemmikki vai tuotantoelämistä. Eikö se ole yhtä lailla Jumalan luomistyöhön puuttumista kuin ihmisen kohdalla ehkäisyn käyttö tai käyttämättä jättäminen.

Tätä on kysytty täällä ennenkin eipä silti mutta kuitenkin olisi mielenkiinoista tietää mikä vl mielestä naisesta tekee eriarvoisen suhteessa kissaan tai koiraan.

keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category...00000490&posting=220000000 26088488 (Viesti on poistettu)

Onko lemmikkieläimen elämänlaatu tärkeämpää kuin naisen elämän laatu? Onko eettisesti oikein estää kissaa lisääntymästä terveytensä kustannuksella? Ja kuitenkin vl perheissä kissoilla kohdellaan toisilla arvoilla kuin naista. Onko kissan henki arvokaampi kuin naisen heki?

Tietenkin voidaan sanoa etteivät nämä aisat ole rinnasteisia. Jos eivät ole niin mikeseivät ole?

Yhtä lailla kissan lisääntymiseen puuttuminen voidaan katsoa Jumalan luomistyöhän puuttumiseksi?

hyshys kirjoitti:




Hyviä kysymyksiä.

Vastaisin tuohon jälkimmäiseen, että itsekeskeiset, naiivit, ahneet ja epäempaattiset vl-miehet, jotka ylemmyydentuntoisina kuvittelevat olevansa luomakunnan kruunuja ja naiset heidän palvelijoitaan. Huh kun nousee raivo pintaan...

Minä olen itsekin miettinyt, että ihmiset ylipäätään kohtelevat eläimiään paremmin kuin ihmisiä, esim. itse kannatan eutanasiaa (=kuolinapua)niissä tilanteissa missä jäljellä on enää viikkojen kituminen ja kärsimys, ja jos tuo ihminen itse sitä pyytää. Miksei voida kääntää morfiinihanaa isolle, jos kyseessä on ihminen eikä eläin?

Miksi uskonnot eivät anna kohdella ihmisiä inhimillisesti?

Vl-nainen uhrataan seurakuntaepäjumalan alttarilla.

Kuten tiedät, minun kirjoitukseni eivät perustu aina Raamattuun, vaan Ihmeiden Oppikurssiin (sekä Gary R Renardin kirjoituksiin) ja se mitä tuon esiin täällä, on sitäpaitsi minun tulkintaani näistä.

Ihmisillä, eikä vähiten vanhoillislestadiolaisilla, on alitajunnan syövereissä runsaasti terapioimatonta syyllisyyttä ja pelkoa. ACIMlainen näkemys on, että tämä pelko on aivan turhaa sillä Jumala on armollinen, mutta vanhoillislestadiolaiset eivät tätä ymmärrä vaan yrittävät lepytellä Jumalaa esimerkiksi juuri pakottamalla naiset synnyttämään vastoin naisen tahtoa. Koska Jumala ei tällaisia uhreja todellisuudessa vaadi, vaan Raamatunkin mukaan Hän vaatii laupeutta, uhri suoritetaankin käytännössä vanhoillislestadiolaisten omalle porukalle. Tässä joukossa tullaan hyväksytyksi, kun noudatetaan näitä julmia ja omituisia sääntöjä.

Vanhoillislestadiolaisella miehellä on kuten muillakin miehillä (tai ihmisillä yleensä) omat lihalliset himonsa. Toisaalta vanhoillislestadiolaisella miehellä ei ole valtaa määräillä sen yli mitä vl-seurakunta sanoo, eli oikeutta käyttää kondomia (osittain myös tuosta hänen alitajuntansa pelosta johtuen). Hänellä ei ole myöskään valtaa oman itsensä yli, siis niin paljoa kurinalaisuutta ja mielenhallintaa, että se riittäisi auttamaan häntä luopumaan himojensa tyydyttämisestä silloin kun se aivan selvästikin aiheuttaa toiselle turhaa kärsimystä. Vanhoillislestadiolaisuus ei tue tällaista hengellistä kehitystä, sillä se ei kykene näyttämään ihmiselle tietä todellisen Jeesuksen yhteyteen. Mutta vl-miehellä on valtaa naisen yli! Nainen on siis se matalin aita jonka yli vl-mieskin kykenee menemään! Ja mikä järkyttävintä, tästä kaikesta syytetään Jumalaa jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä! Myös vanhoillislestadiolainen nainen on vastuussa kurjuudestaan. Hänet on tuomittu tähän tilanteeseen koska hän ei ole kääntynyt Jeesuksen puoleen vaan tässä kohdassa kumartelee vanhoillislestadiolaisia seurakuntaepäjumalia.
Joh. 3:18
Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan.
Ja tuomitsemisella tässä en tarkoita ikuiseen kadotukseen tuomitsemista. Ettei joku naivi lukija vain vedä vääriä johtopäätöksiä.


Jos tämä ei käsitellyt (riittävästi) vanhoillislestadiolaisuutta vaan käsittelikin acimlaisuutta niin pyydän moderaattorisetää/-tätiä korjaamaan virheen ja laittamaan tämän sinne uhri-ketjuun joka on uskosta yleisesti-osastossa.

karua kieltään. Eli avaus keskuteluineen on poistettu s24 palstalta.

Keskutelu kuitenkin jatkuu..

keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category...0000000490&posting=22000000038680849

Itseäni jäi tuossta toisen palstan keskutelussa kiinostamaan näkökonta ja asetelma että ihmisen ja eläimen suurin ero on se että ihminen elää täällä iankaikkisuutta varten.

Onko todella niin paha jos kysyy kuinka voi olla mahdollista että sama arvopohja voi tuotaa päinvastaisia ratkaisuja eri elämän alueilla. Minusta se on mahdotonta vl mielestä se ilmeisesti on täysin mahdollista ja jopa kannatettavaa. Minusta kyse on silkasta kaksinasimoraalista tai arvottomuudesta. Ei voida puhua arvo pohjasta jos se jossaain kohdassa johtaa itsekyyteen ja toisessa kohdassa kohtuutomuuteen.

Vai onko arvopohja silloin vetelä suo. Välillä kahlataan kovalla maalla ja toisinaan sitten polvia myöten turpeessa jalat kylminä ja märkinä.

Vai onko niin että että ajatus siitä että ihmiselle saa tehdä mitä tahansa ja eläimelle ei on väärä rinnastus koska ihminen on ihminen eikä eläin. Että ihmisen ja eläimen rinnastaminen on väärin koska eläin ei ole iankaikkisuus olento.

Tai että ihmisen ja eläimen rinnastaminen on halventavaa siksi että eläin on niin paljon vähempiarvoisempi. Että ihmiselämä on aina arvokasta. Jos niin todella on kuinka sitten voi olla mahdollista että ihmiselämä on arvokasta vain sanatasolla ei tekojen tasolla.

Onko se että ihminen elää iankaikisuutta varten oikeutus kärimyksen tietoiselle tuottamiselle muille tai itselle? Minusta se ei ole eikä voi olla.

Ymmärrän sen ettei ihmisen kärsimyksiä pyritä ratkaisemaan elämää päättämällä. (eutanasia olisi mielenkiintoinen keksutelun aihe sinänsä, mutta joku voisi avata sille oman ketjun). Mutta minä en ymmärrä sitä että kärsimyksen helpottaminen muita keinoja käyttäen on jopa saarnattu synniksi vl:ssa tämän asian tiimoilta.

Kaikkihan on toki mahdollista mutta... Mistä arvophojasta tälläiset arvot ovat muka kupuavinaan. Toisessa kohdassa voidaan toimia ja elämää suhteutaa sen aihetamaan kärsimykseen mutta ihmisen kohdalla se on kiellettyä.

Jos puhumme niinkin "arvottomasta" luontokapaleesta kuin kissasta - jolla ei ole mitään tuotannollista hyötyä kenellekään silti sen kärismyksiä pyritään livitämään sairauksia hoitamaan ja usein vasta viimekädessä turvaudutaan eutanasiaan.

Mutta sitten kun puhutaan naisesta niin mitään ei saa tehdä se on syntä. Mutta syntä ei ole kärsimyksen jatkaminen?

Pelosta tuollainen oikullisuus kumpuaa.

Hyshys:
Vanhoillislestadiolaiset eivät ilmeisesti kehitä henkilökohtaista ja todellista suhdetta Jeesukseen, vaan pyörittävät omaa sirkustaan Hänen nimissään, mutta Hänen selkänsä takana. Tällöin tulkinnatkin ovat ihmisen lihallisesta, tiedostamattomaan pelkoon perustuvasta arvopohjasta lähteviä ja tulkinnan seuraukset aiheuttavat kärsimystä. Ja millainen on puu, sellaiset ovat hedelmät. Mutta tietäkää nyt viimeinkin että Jumala tahtoo laupeutta, ei uhria. Vanhoillislestadiolaista naistakaan ei siis tarvitse uhrata tällä tavalla oikealle Jumalalle. Ja muita jumaliahan Raamattu kieltää palvomasta.

Hyshys:

Koska eläintä ei pidetä iankaikkisuusolentona se ei ilmeisestikään ole riittävän hyvä uhri. Naisen arvellaan olevan toimivampi uhri Jumalan lepyttelyssä.

Pohdintasi ja kysymykseasettelusi, Hyshys, ovat aiheellisia ja tärkeitä. Ne näyttävät olevan myös erittäin kiusallisia. Jatketaan vain avointa keskustelua.

Niin edellisellä kerralla kun nostin saman aiheen esille vastaan otto oli sama kuin nyt. Ei ihmisten kyky kohdata tätä asiaa ole muutunut vuodessa mihinkään. Vaan aihe näytää pahentavan ja loukaavan edellee.

Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa että tämä ei ole edes ainoa asia vl muttakin sellainen joka aihetaa varmaan suurimmassa mittakaavassa pahoinvointia.

Jos ajatelee vaikka vl suhdetta kouluun ja siellä tarjottaviin elokuviin niin kieltämällä lasta osallistumasta näihin se voi johtaa yksilön kohdalta koulukiusaamiseen ja syrjintään. Joka yksilön kohdalta voi olla tasan yhtä vahingollista kuin tuo em mainittu asia.

Mikä edelleen on se arvopohja josta tuo kielto kumpuaa?