Hakomaja.net

Sivulta 45:

Jos näet hyviä tekoja hankitaan vanhurskauden saavuttamiseksi lisäämällä tekoihin se vääristynyt käsitys, että ne tekevät ihmisen vanhurskaaksi, silloin näistä teoista tulee pakon sanelemia. Ne hävittävät vapauden ja uskon, ja niistä tulee tämän lisäyksen johdosta kokonaan tuomittavia. Ne eivät enää ole hyviä tekoja eivätkä vapaita tekoja. Ne loukkaavat Jumalaa, jolle yksin kuuluu kunnia vanhurskauttaa ja pelastaa uskon kautta. Tähän teot eivät pysty, vaikka ne esiintyvätkin tällaisin vääristynein vaatimuksin loukaten näin armon virkaa ja sen kunniaa. Emme suinkaan hylkää hyviä tekoja, vaan päinvastoin suosimme ja opetamme niitä erittäin innokkaasti. Emme näet tuomitse niitä niiden itsensä vuoksi, vaan juuri sen syntisen lisäehdon ja harhakäsityksen johdosta, jonka mukaan ne olisivat välttämättömiä vanhurskauteen. Tämän lisätyn käsityksen johdostahan ne "näyttävät" hyviltä, vaikka eivät itse asiassa ole suinkaan hyviä. Ihmiset vain pettävät niillä itseään ja toisiaan. Ne ovat raatelevia susia lammasten vaatteissa. Tämä lisänäkökohta ja harhakäsitys on mahdoton voittaa, jos uskon apua puuttuu. Uskon apua puuttuu kaikilta tekopyhiltä, kunnes usko, tekopyhyyden hävittäjä, tulee ja ottaa sydämen haltuunsa. Luonto ei voi sitä itse karkottaa eikä edes tunnistaa, koska se pitää sitä tahdon pyhimpänä omaisuutena. Jumalattomien opettajien opetuksessa käy helposti niin, että tottumus vahvistaa tämän luonnon harhakäsityksen. Silloin pahasta on tullut parantumaton, ja se viettelee peruuttamattomasti lukemattomia harhaan ja turmioon. Sen tähden, vaikka onkin oikein ja hyvä saarnata ja kirjoittaa katumuksesta, ripistä ja hyvitystöistä, opetukset ovat epäilyksettä petollisia ja perkeleellisiä, jos jäädään tähän eikä edetä uskon opettamiseen. Niinpä Kristus on opetuslapsensa Johanneksen kanssa kyllä sanonut: "Tehkää parannus!" Mutta hän on myös lisännyt siihen uskon sanan: taivasten valtakunta on lähellä.

Jos vl-tavan, hyvänkin, noudattamatta jättämisestä seuraa hoitokokous, synteihin sitominen ja seurakunnasta - eli vanhoillislestadiolaisittain Jumalan valtakunnasta - ulos häätäminen, eikö kyse ole juuri tuollaisesta välttämättömyydestä vanhurskauteen, eli Lutherin paheksumasta "syntisestä lisäehdosta ja harhakäsityksestä"?

Niin tai ehkä tuo ehto ei tule tuossa muodossa. Vaan ennemminkin niin että uskovainen ei halua tehdä asioita. Jos sinulla ei ole tuota halua sinulla ei ole oikeaa uskoakaan.

Uskon ehto ei ole "muka" nuo teot itsesään vaan se että uskon pitää synnytää halu tehdä noita tekoja. Uskon hedelmiä. Ja sitten todetaan usko ilman tekoja on kuollut.

Ja jos sinulla ei ole halua tehdä noita tekoja sinulla ei ole oikeaa uskoakaan.

Vl:sitain tässä vain on sellainen ongelma että uskosta vuotavat hyät teot ovat ihan tietynlaista juutalaista kaavaa noudattavia. Eivät siis aidosti hyviä ja aidosta lähimmäisyydestä kupuavia vaan halusta tehdä tekoja joilla on tarkoitus todistaa muille uskoa. Minä ajattelen että usko todistaa itse itsestään. Siihen ei tarvita tekemällä tehtyjä tekoja

Tämän haluat lukea, x-vl.

Sivulta 56:

Kiitos Hulluinhuonelainen!

Mistä päättelit, että haluan lukea nimenomaan tuon ML:n tekstin? Ehkä kakkosnelosella kirjoitin jotain?

Senkin varmaan arvasit, että ymmärrän tosi hyvin, mistä tuossa puhutaan. Olen ihan samassa ajatuksessa itsekin, vaikka en osaakaan ilmaista ajatuksiani niin selvästi. Sotken viesteissäni heikot, arat sielut ja sitten kovanaamaiset lainopettajat, vaikka oikeasti suhtaudun elävässä elämässä heihin ihan eri tavalla.

Minun tilanteeni ei ole verrattavissa sellaiseen, joka kulkee vl-seurakunnan sisällä ja jonka tekemiset vaikuttavat siellä mahdollisesti oleviin heikkoihin veljiin/sisariin. Minuun ei kukaan vl loukkaannu, vaan he jopa kuvittelevat minun elävän paljon 'synnillisempää' elämää kuin elänkään. Olen heille paha, varoittava esimerkki siitä, miten vl ei saisi toimia?

Mutta onhan ympärilläni heikkoja ihmisiä ja uskovaisia muitakin. Toki otan heidät huomioon, tekemättä siitä numeroa. Se tulee ihan luonnostaan. Lähimmäisenrakkaudesta? Uskosta?

Vl:t ovat minun 'maailmassani' melkein poikkeuksetta niitä paatuneita, kovia lainopettajia ja kiivailijoita, joita pitääkin vastustaa. Mielestäni he väheksyvät uskon vapautta ja yksilön omantunnon ääntä. Siksi heidän sääntöjään ei tarvitsekaan kuunnella, vaan välillä on melkein 'velvollisuus' röyhkeästi rikkoa niitä vastaan!

Tällainen kuva minulle on jäänyt hoitovuosien jälkeen vl-uskovaisista. Heistä monet luulevat olevansa heikkoja, mutta kuuntelevat silti kovia lainopettajia, matkivat johtajia ja vaativat tekoja kilvoituksen muodossa muilta uskovaisilta. Kovuus paistaa läpi.

Tuon käsityksen vuoksi tekstini ovat tällaisia! Se on ehkä minun sokea pisteeni uskonasiassa? Tai sitten ei?

hyshys kirjoitti:


Kun syntilistaa katsoo niin eikö niiden kuvaama "uskovainen" ole pikemminkin itseään ruoskiva pylväspyhimys kuin laupias samarialainen?

Sitten tuosta x-vl :än mainitsemasta "heikkoudesta". Minua on aina ärsyttänyt nuo "nöyrän ja laitimmaisen tuntoisena" tehdyt vaatimukset. Minusta tuossa on hyvin usein kyse vallanhalusta, joka vain naamioidaan nöyryyden kaapuun.

Mieleeni tuli yksi hyvä esimerkki heikon uskovaisen huomioimisesta, vaikka itse olisi ko. asiassa ns. vahva. Silti haluaa kunnioittaa Heikon heikkoutta ja haluaa olla pahentamatta häntä.

Minulle tuollaisia ovat erityisesti vl-lapset ja -nuoret! He eivät ole paatuneita tuomareita. Ehkä vl-opetus tekee heistä myöhemmin sellaisia?

Jos vl-nuori omantuntonsa hädässä pyytää ymmärrystä ja apua, niin huolehdin parhaani mukaan siitä, että hän ei joudu toimimaan vakaumuksensa/ uskonsa vastaisesti. Koulupuolen esimerkit ovat lähinnä mielessä, kun vl-lapsi ei halua osallistua johonkin tilaisuuteen tai ei halua kuunnella 'vääränlaista' musiikkia. Olisi tosi törkeää pakottaa hänet sietämään sellaista, jota hänen arka sielunsa ei kestäisi.

Mutta aikuiset vl-ihmiset ovat eri asia. Ainakin he, jotka on kelpuutettu esikuviksi, saarnaajiksi ja opettajiksi seurakunnassaan. Kyllä sen erottaa, milloin tekojen tie on ohjeena ja milloin armollinen uskonsaarna lohduttaa ja vahvistaa. Tosin sekoitettua Evankeliumia tarjotaan Siellä kauhistuttavan useasti!