En ole nähnyt tätä tällä? Muutama lainaus tuosta artikkelista
Lestadiolaisesta yhteisöstä irtautuminen voi olla šokki. Uskosta luopunut nuori nainen kertoo, että vapautumista seuraa paitsi riemu myös hämmennys: mitä ulkopuolisessa maailmassa saa tehdä?
Minulle oli kuitenkin äärimmäisen tärkeää, etten loukkaisi ketään toista lestadiolaista näkemyksilläni. Seuroissa tähdennettiin, että se joka rikkoi seurakunnan yhtenäisyyttä, rikkoi Jumalaa vastaan. Siksi puhuin ajatuksistani vain harvoille.
Viimeksi muokattu: 29.08.2009 10:18 Kirjoitti: hyshys.
Olin ja lähdin lyhyen ajan jälkeen v-lestadiolaisuudesta, olin nuori ja tulin hengelliseen herätykseen, kuljin eri suuntauksissa ja etsin "ravintoa" hengelliseen nälkääni ja vastauksia moniin kysymyksiin joita siinä vaiheessa sisikunnassani liikkui.
Oli myös tunnonvaivoja joistakin nuoruuden kolttosista, eräälle vl-virkamiehelleki jouduin jotaki tiliä tekemään kun omatuntoni siihen kehoitti...asia tuli maallisen alin edessä kuntoon ja hän otti esille myös hengellisen näkökulman, toki suostuin siihen että' hän "saarnasi synnit anteeksi" nuorelle miehelle.
No jokusen kerran sitte kävin myös seuroissa ry:llä, kerran sitten olin käymässä erään toisen lestaryhmän tilaisuudessa (en niin osannut kunnioittaa raja-aitoja, enkä niitä silleen ymmärtänytkään) kun tulin ko. paikasta ulos niin justiinsa siinä ulkopuolella kadulla tuli vastaan se lestavirkamies, hän kysyi jäätävästi; "Tuoltako Sinä tulit?" (viitatene rauhansanalaisten seurahuoneeseen Oulussa), vastasin että kyllä...jumalanterveellä ja lämmöllä ei minua siinä tervehditty vaan kylmä tuomiohenki pyyhkäisi päin näköä...sillä hetkellä ymmärsin ettei minun paikkani ole sellaisessa yhteisössä jossa noin kylmän vihan voimalla suhtaudutaan muiden suuntien uskoviin...silloin jo ymmärsin että tuomio on yksin Jumalan, eikä ihmisten.
Paljon on sen jälkeen tapahtunut ja asian tiinmoilla saanut kokea, Oulussa kun asun...ja käsitykseni on vain vahvistunut että ratkaisu oli silloin oikea.
Itse en ollut mukana missään hengellisesä toiminnassa ns. hoitokokousvuosina, mutta aika järjetöntä hoitomeininkiä sain havaita tapahtuvan Koillismaalla siihen aikaan...esim. naapurin vanhaa emäntää kehoitettiin tulemaan Sirniön kylään puhuteltavaksi ja syynä oli tietenki se että kun talossa oli TV, minkäs vanha nainen sille teki kun lapset sen hommasi???????? No inkvisiittorit eivät saaneet tuota maan hiljaista, kelpo kristittyä naista puoskaroitavaksi kun hän osasi ajatella omillaki aivoilla asioisrta..
