Hakomaja.net

Nyt vähän poikkeava teema, kun mennään työelämän puolelle. Puhutaanko sinun työpaikalla ammattiylpeydestä? Sana voi olla toinen, mutta tarkoitan jotain seuraavanlaista:
- työntekijät ovat ylpeitä tiimistään ja yrityksestään
- työntekijät ovat ylpeitä omasta ammattitaidostaan ja suorituksistaan
- asiakkaat halutaan oikeasti tehdä erittäin tyytyväisiksi, ei haluta tarjota sutta ja sekundaa.
- jos reklamaatio tulee, niin asia käsitellään tyylikkäästi, niin että ylpeys (kunnia, hyvä mieli) säilyy kaikilla.
- firman prosessit ovat selkeät eikä kenelläkään ole sellainen tunne, että "elä kysy multa, oon vaan täällä töissä"

Listaa olis voinut jatkaa vaikka kuinka paljon, mutta enemmän minua kiinnostaa kuulla, että kuinka monen työpaikalla on tämmöistä meininkiä? Mistä ammattiylpeys sinun mielestäsi rakentuu. Jos työympäristössäsi sitä ei ole, tai jos sitä voisi vahvistaa, niin minkälaisia toimia pitäisi tehdä?

Itse olen joskus ollut esimiesasemassa reilun kymmenen hengen tiimissä. Toin silloin tämmöiset teemat esille, pidin säännöllisesti palautekeskusteluita tiimiläisten kanssa, keskustelimme firman arvoista, kehitimme kaikkien osaamista jne.. Pian mittareista alkoikin näkymään parantunut suorituskyky.

Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen olen nykyisessä työssäni siirtymässä esimiestehtäviin. Sana ammattiylpeys on tullut mieleen, kun mietin mitä asioita lähden kehittämään työyhteisössäni. Otin tämän täällä esille, koska en ole aktiivinen muilla suomenkielisillä foorumeilla. Sopinee offtopiciin. Onko muuten vinkkiä foorumista, jossa näitä teemoja käsiteltäisiin enemmän?

Samus kirjoitti:

No tänne sopii ihan mikä aihe tahansa, joka ei muiden kategorioiden kuvauksiin mahdu

Varsinaisesti työelämän aiheisiin liittyvistä foorumeista tulee mieleen tämä S24:n työ osio.


Hmmm. Itselleni tulee tuosta mieleen, että ammattiylpeys lähtee ja rakentuu aina työntekijästä itsestään. Toki ympäristö ja työpaikka voi siihen kannustaa, mutta sitä (tai muitakaan hyveitä) on hyvin hankala "kaataa" johtotasolta työntekijöiden suuntaan.

Itselläni on kokemusta useammasta työpaikasta, mutta eniten toimistotyöstä suurissa julkishallintoon liittyvissä yksiköissä. Erilaisia kehitysteemoja on ollut pilvin pimein. Välillä tuntui että nimi vain vaihtui kun keisarille puettiin uusia vaatteita painottaen milloin laatua, milloin tehokkuutta, milloin arvoja, jne... Näistä hienoista "suurten johtajien" visioista lieneekin syntynyt jo legendaarinen hevonpaskabingo.

Usein esitetyt ajatukset ja työntekijöille kaupatut strategiat eivät ole olleet sinänsä lainkaan huonoja. Ongelma on ollut se, että nämä on ikäänkuin kaadettu työntekijöiden niskaan tavoilla, jotka ovat saaneet ne näyttäytymään uusina lisävaatimuksina. Klassinen muutosvastarinta olisi sitten jo ihan oma aiheensa. Ongelmia on lisännyt myös ylimmän johdon ja työntekijöiden etäisyys toisistaan. Ajatellaanpa esim. että jos joku tiimi on erittäin tunnollista väkeä, joille työn laatu on luonnostaan kunnia-asia. Nämä sitten kuulevat visioita pääjohtajalta, joka on saanut päähänsä että nyt pitää lopettaa laiskottelu, lisätä laatua ja vastuunottoa. Miltä tiimiläisistä tuntuu? Ei kovinkaan hyvältä...

Itse näkisin siis tärkeäksi työntekijätasolta nousevan ammattiylpeyden tukemisen ja sosiaalisesti taitavan psyykkauksen. Ylipäänsä palautteen anto työntekijöille on tärkeää. Tällä viestitetään että heidän työnsä huomioidaan. Olen lukenut tästä (en enää muista mistä) että paras työteho saadaan positiivisella palautteella. Negatiivinen palaute nousi yllättäen toiseksi tärkeimmäksi. Huonoin työteho oli, mikäli työstä ei saanut palautetta lainkaan.