Hakomaja.net

Suomi24:lla oli aiheesta kysymys:

****Voiko ulkoavaruudessa olla elämää?
Kirjoittanut: mietiskelevä..... 16.3.2009 klo 20.29


Muistan, kuinka taannoin puhuja sanoi saarnassa, ettei Jumala ole luonut, kuin vain maapallon ja sinne ihmiset, eläimet ja kasvit. Jos Jumala olisi luonut elämää muualle, siitä olisi ilmoitettu raamatussa. Nykyisin ei enää puhuta paljoa ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta. Marsista on löydetty metaania, joka on eloperäistä. Tämä osoittaa sen, että Marsissa on täytynyt joskus olla elämää.
Toisekseen avaruudessa on mielinmäärin galakseja ja erimoisia taivaankappaleita. Eikö jollain muullakin taivaankappaleella voisi olla elämää, kuin vain meidän galaksissamme sijaitsevassa maapallossa?

Miten yleensä nykyisin suhtaudutaan maapallon ulkopuolisen elämän mahdollisuuteen? Jos löydetään joskus eläviä olentoja muualta, kumoaako se automaattisesti Raamatun sanoman, vai mukautuuko usko sen mukana? *****

Voe hyvät immeiset. Se näkyvä suunnaton tähtien ja galaksien joukko, ei ole kuin n. 4 prosenttia siitä, mitä avaruus sisältää pimeän aineen ja pimeän energian muodossa.

Ihmismieli ei koskaan voi käsittää, mitä kaikkea avaruus on ja kuinka monella ulottuvuudella se on.

Avaruudessa taatusti on elämää. Ja aivan varmasti elämme keskellä toista maailmankaikkeutta.

Kaikki mitä näemme, on periaatteessa harhaa.

Devoit kirjoitti:


Tästä en ole ihan samaa mieltä, mutta muuten yhdyn kyllä mielipiteeseesi - avaruudessa on hyvin suurella todennäköisyydellä elämää. Älyllistä - kenties, mutta jossain muodossa ihan varmasti. En oikein ymmärrä, miksi kristityn pitäisi ajatella asiasta jotenkin eri tavalla uskonnollisista syistä?

sidottu kirjoitti:


En jaksa, enkä preppaamatta osaa pitääkään esitelmää kvanttifysiikan alkeista sinulle. Mutta näkyvä ainekin on syntynyt "tyhjästä" ja onkin suurelta osin tyhjää. Lähelläsi oleva materia sinä mukaanlukien on vain tyhjää. Materian ulkoinen kuori on kuin savuverho, todellisuudessa. Jos ei materian ja antimaterian välillä olisi tullut sitä hienonhienoa epätasapainoa, ne olisivat kumonneet toisensa ja mitään tätä näkyvää maailmankaikkeutta ei olisi.