Hakomaja.net

Olis mukava saada tähän keskusteluun vinkkejä kirjallisuudesta, joka erittelee kristinuskoa pyrkien avaamaan ymmärrystä sen olemassaolon syihin. Teologista ja hengellistä kirjallisuutta on paljon, mutta kaipaisin nyt jotain muuta. Uskoisin Hakomajan lukijoista löytyvän paljonkin hyviä vinkkejä.

Esimerkkien avulla ehkä pystyn kertomaan mitä itse tarvisin: tiedän, että maailmansyntytarinoita on useissa kulttuureissa ja että raamatun kertomus ei ole ainutlaatuinen. Miksi kristinuskon perinteessä selitetään se sillä tavalla? Miksi kristinuskossa on perisynnin käsite ja onko sitä muissa kulttuureissa? Predestinaatio-oppia on muissakin kulttuureissa, mutta kristikunnassa siitä taidetaan olla monta mieltä (katoliset vs. ortodoksit). Missä kaikissa kulttuureissa predestinaatio-oppia on tavattu ja mitä kuoleman jälkeen on ajateltu tapahtuvan?

Entäs syntikäsite, häpeä ja omatunto? Esimerkiksi vanhoillislestadiolaiset tuntuvat ajattelevan, että omatunto on vain vl:ien ominaisuus. Yhteisöön kuuluminen on ihmiselle tärkeää ja synti, häpeä ja omatunto lienevät tärkeitä "työkaluja" yhteisön toiminnalle. Eläimetkin häpeävät, mutta miksi ihmiselle ei riittäisi, että korjaa asiansa yhteisön sisällä ihmisten kesken?

Miksi tarvitaan uhri syntien sovittamiseksi? Miksi vanhan liiton aikana riitti eläinuhri ja mistä ihmeestä tuli idea, että tarvittaisiin "kertakaikkinen" viaton ihmisuhri sovittamaan ihmisten synnit? VL-puhujat selittävät, että "koska ihmisen kautta synti tuli maailmaan, niin tarvittiin ihminen sovittamaan tämä synti", aivan niinkuin tämä olisi jotenkin loogisesti pitävä väittämä. Onko Jeesus "löydetty" jumalan pojaksi vasta kuolemansa jälkeen, eli onko hänen tarinansa sovitettu VT:n ennustusten mukaisesti, vai millaisena hänet nähtiin hänen elinaikanaan? Jeesus historiallisena henkilönä ei liene yhtä kiistaton, kuin esimerkiksi Julius Caesar tai Kreikan filosofit.

Kiinnostaisi siis esimerkiksi historioitsijoiden, psykologien, sosiologien ja kulttuurintutkijoiden raamattuanalyysiä ja ehkä laveamminkin uskonnon ja uskonyhteisöjen merkityksen analyysiä.

Itse en ole näitä kirjoja ehtinyt vielä lukemaan, kun en ole aloittanut etsintääkään. Kerran akateemisesta ostin kirjan "Ja ihminen loi jumalat", mutta sen näkökulma on vahvasti ulkopuolisen kulttuuriantropologin ja uskomuksia tai uskontoja kuvataan usein taikauskoina. Minua kiinnostaa enemmän uskoa ymmärtävä näkökulma, koska esimerkiksi asiat kuten armo, seurakuntayhteys ja syntiinlankeemus ovat jollain tavalla käsitettäviä ja lukuisien ihmisten elämään ehdottomasti vaikuttavia asioita, vaikka esimerkiksi armon taustalla olevasta voimasta olisi mitä tahansa mieltä. Oma näkemykseni on sensuuntainen, että koska ihminen on mitä on, niin meillä on käsite jumalasta, synnistä ja ylipäätään kaikki mikä ihmisyyteen ja hengellisyyteen kuuluu. Tunnustan, etten tiedä miksi olen olemassa ja miksi maailmankaikkeus on niinkuin on, mutta en myöskään osaa ottaa omaksi selityksekseni mitään sellaista jumaluutta jota esimerkiksi vl-kristillisyydessä opetetaan. Koska olen noin kymmenen vuotta ollut tiiviisti vl-yhteisössä ja -uskossa, niin olisi tarve ymmärtää paremmin näitä juttuja.

Annan nyt omat kirjavinkkinikin:
Anthony De Mello: Havahtuminen.
Tämä kirja on vaikuttanut minuun vahvasti. Tämä ei ole analyysiä uskosta eikä kristinuskon historiasta, mutta enemmänkin kirja jossa De Mello opettaa ihmistä valaistumisen tiellä. Tiedostava ihminen ei esimerkiksi samaistu tunteisiinsa, esimerkiksi masentunut De Mello ei sanoisi, että "olen masentunut", vaan että "tunnen masennusta". Kirja on ohut ja viihdyttävä lukea, kannattaa ainakin vilkaista. (vaarallista luettavaa sille, joka haluaa pysyä vl-uskossa =)

Louis Fisher: The Life of Mahatma Gandhi.
Gandhin elämänkerta, ainoa jonka olen lukenut, enkä Gandhia paljon muuten tunnekaan. Minuun vaikuttanut asia oli muunmuassa se, että Gandhi jonkun uskonkiistan yhteydessä oli todennut, että "minä olen hindu, buddhalainen, kristitty, muslimi.." ja mitä kaikkea muutakaan. Gandhi oli rohkea, viisas ja humaani ihminen, joka piti oman uskonsa ja käsittääkseni kykeni rakastamaan toisia riippumatta siitä, missä uskossa he olivat.

Nämä mun vinkit eivät kuitenkaan olleet sitä mitä nyt enitein kaipaisin, mutta sallisin silti kaikki vinkit tähän keskusteluun, jotka vain tämän avauksen pohjalta teille tulevat mieleen.

Luin itsekin kauan sitten tuon De Mellon " Havahtuminen" -kirjan ja minusta se oli oikein hyvä ja valaiseva. Hänellä on monta muutakin hyvää kirjaa.

Ja kun kerran pidit siitä, niin pidät varmasti myös kirjasta, johon olen täällä jo aikaisemminkin viitannut, nimittäin Gary R. Renard´in "Maailmankaikkeus katoaa" ja sen jatko-osasta "Kuolematon todellisuutesi". Niiden kirjojen avulla minulle on ruvennut aukeamaan Raamattukin aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin.

Kirjoista saa vastaukset kysymyksiin "Kuka minä olen", "Miksi olen täällä" ja Mikä on elämän tarkoitus".

Toinen kirjailija, jota voin suositella on Paul Brunton, esim. Kirjat "Salainen tie" ja Yliminää etsimässä". Ainakin kirjastoista löytyy...

Paljon muitakin hyviä kirjoja on, mutta tuossa nyt aluksi...

Uusi Maa elämän tarkoituksen oivaltaminen
Eckhart Tolle

On nimensä mukaisesti kirjoittajansa kuvaus elämän ymmärtämisestä. Siinä ei vastata sinun kysymykseesi raamatun ymmärtämisestä, johon näillä palstoilla näyttää olevan halukkuutta. Noin kolmannes näyttää sisällöstä olevan egon toiminnan kuvaamista.
Olen sen pariin kertaan lueskelut. Takakannesta lainaus:
Teoksessaan Uusi Maa Tolle jatkaa mielemme sisäisen voiman jäljittämistä. Meidän on mahdollista luoda uusi, rakastavampi maailma ajattelutapaamme muuttamalla. Hän kuvaa yksityiskohtaisesti, kuinka egokeskeinen tietoisuus toimii ja kuinka se rajoittaa jokapäiväistä elämäämme. Toimimme itsekkäästi ja käytämme hyväksi niin toisia ihmisiä kuin luontoakin. Luonto oireilee jo, ja ihmisetkin kärsivät lukuisista mielen sairauksista. Uuden tietoisuuden on synnyttävä. Lainaus päättyy.

Raamatussa riittää omituisuuksia aivan loputtomiin. Niiden oikomiseen ei ainakaan minun tämänkertainen elämäni riitä. Perisynti käsite edellyttää mielestäni että Luoja on tehnyt virheen ja nyt vaatii ihmisen sitä oikaisemaan.

Daavidin suku nähdään tärkeäksi Jeesuksen syntymän ketjussa, kuitenkin vain miehet luetellaan sukutaulussa? Maria ei kuitenkaan saanut kosketusta Daavidin sukuun. Mikä lie tyttö jostakin tuntemattomasta. Mihin se sukuyhteys tässä häviää? Toisaalta neitseestä syntyminen on luonnollista koska temppelit ja papit oli huollettava. Huoltajiksi valittiin neitsyeet, joille syntyi silloin tällöin lapsi? Tapahtui todellisia neitseestä syntymiä. Se historiallinen totuus. Näitä riittää loputtomiin. Nostan hattua niille jotka jaksavat näitä.

Miksi noihin esittämiisi kysymyksiin pitäisi saada vastauksia? Minä ainakin haluan vain selviytyä ongelmistani ja saada mahdollisimman onnellisen elämän. Kristinuskosta on käytännön hyötyä näissä pyrkimyksissäni, joskin myös haittaa.

Samus: Ensin tulee mieleen Karen Armstrong, fi.wikipedia.org/wiki/Karen_Armstrong.

Harjoittelija otti esiin neitseestä syntymisen. Siitä puhutaan Kalevalassakin.

fi.wikipedia.org/wiki/Marjatta

Vianetsintäautomaatti kirjoitti:
Noh, kun sattuvat kiinnostamaan =).

Kalevalasta vielä. Täältä löytyy kokonaisuudessaan tuo Marjatasta kertova runo: www.gutenberg.org/catalog/world/readfile?fk_files=11322&pageno=55

Noh, kun sattuvat kiinnostamaan =).

Kyllä järkevä filosofia kiintoisaa on.
Spinozan ajattelu jo 1600 luvulta on varsin mielenkiintoista.
Ainoa olemassa oleva substanssi (aines) on Jumala eli luonto, joka on ääretön ja ikuinen. Mikään ei ole sen ulkopuolella tai ilman sitä. Jumala on myös deterministinen eli ''vapaata tahtoa'' ei ole olemassa, eikä Jumalalla ole myöskään mitään päämäärää. Kaikki muut oliot ovat tämän yhden substanssin moduksia eli ilmentymiä.
googlaa spinoza.html

Tuossa hän pääsi aivan oikein siihen mitä monet vielä tänäkään päivänä eivät kykene allekirjoittamaan. Jumala on kaikessa ja kaikki.

Ja vapaata tahtoa ei ole?
Ei todellakaan. Loppujenlopuksi ikuinen oman edun tavoittelu tuo tyhjyyden.
Lopulta yksilö huomaa vapauden näennäisyyden. Lopulta on otettava huomioon yhteisöllisyys tavalla tai toisella. Pariutumisvietti takaa vähintäinkin "mekaanisen" kaipauksen yhteyteen.
Toinen tärkeä vieläkin useimmille käsittämätön ajatus että on yksi voima joka pitää kaiken yllä. Spinoza: Mikään ei ole sen ulkopuolella tai ilman sitä.
Spinozan mukaan paha on olemassa vain kunnes opimme valitsemaan oikein

Tilasin Karen Armstrongin ja Gary Reynardin kirjoja Amazonista. Kunhan ehtisi vielä lukemaan =) Kiitti vinkeistä, katsotaan innostunko niistä.

Tätä on kristinusko. C.S. Lewis
Mikäli haluaa tutustua kristinuskon perusväittämiin.

Tapio Puolimatkan kirjat ovat herättäneet paljon keskustelua. Hänen kanssaan ei oikein kukaan uskalla asettua samalle viivalle keskustelemaan. Olen lukenut otteita hänen kirjoistaan ja hänen esitystapansa on vakuuttava. Parasta niissä on omasta mielestäni se, että on tutustuttava oman ajattelunsa lähtökohtiin ja niiden heikkouksiin. sen jälkeen voi keskustella...