Enkelten etiikka ja kaksinaismoraali

Tervetuloa, Vieras

(1 katselee) (1) vieras

Vastaa aiheeseen

Uusi aihe

Ketju Sisennetty

Sivu:
1

AIHE: Enkelten etiikka ja kaksinaismoraali

Enkelten etiikka ja kaksinaismoraali 12.05.2010 01:51 #1

Viestit:401
gepardi
POISSA

Terho Pursiainen: (boldaus gepardin)

Moraalin saarnaajilla näyttää olevan yksi yhteinen perusviettelys, enkelten etiikka, kuten filosofi John Rawls sitä kutsuu. Moraalin ajatteleminen näyttää tuovan luontaisesti mieleen niin yleviä ihanteita, että niiden seuraaminen olisi ihmiselle käytännössä mahdotonta.

Tyypillisesti luterilaista on käyttää moraalisia vaatimuksia moraalille vieraisiin tarkoituksiin. Moraalivaatimusten tehtävänä ei näytä edes olevan elämän muuttaminen, vaan ihmisten saattaminen syyllisyydentuntoon ja tuskissaan turvautumaan Jumalan armoon.

Toisinaan ylivireisillä moraalivaatimuksilla on käytännöllisempi tarkoitus. Esitetään suuria vaatimuksia ja ajatellaan, että jos ihmiset toteuttaisivat niistä prosentinkin, elämä kohenisi merkittävästi. Vaikka tarkoitetaan hyvää, itse asiassa tullaan opettaneeksi kaksinaismoraalia, sitä, ettei moraalista puhuttaessa tarkoiteta sitä mitä sanotaan.

Enkelten etiikka on torjuttava. Moraalissa ei ole kyse täydellisyydestä. Moraalia on se, että kohentaa omassa elämässä ja yhteiselämässä vaikkapa vain yhden epäkohdan kerrallaan, mielellään pahimmasta päästä.

Minä olen taipuvainen ajattelemaan, että tuossa on yksi ongelmakohta vanhoillislestadiolaisessa opetuksessa. Toki tämä voidaan kuitata "kaikki ovat syntisiä, vain Jeesus oli täydellinen" -ajattelulla.

(Lähde: Kymmenen [uutta] käskyä nykyajalle. 2. painos. Helsinki 1998.)

Viimeksi muokattu: 12.05.2010 01:57 Kirjoitti: gepardi.

Vastaa Lainaa

Vs:Enkelten etiikka ja kaksinaismoraali 12.05.2010 17:30 #2

Viestit:72
Κἱερώνυμος
kiero
POISSA

"Kristityt ovat omineet Jeesuksen opetuksista armon; lähimmäisenrakkauden he ovat jättäneet meille muille."

Nyt pääsi unohtumaan tietenkin keneltä lainaus oli peräisin, veikkaisin että sen takana on Albert Camus..

Vastaa Lainaa

Vs:Enkelten etiikka ja kaksinaismoraali 12.05.2010 17:57 #3

Viestit:1930
Satyagraha, pyrkimys totuuteen.
Admata
POISSA

gepardi kirjoitti:

Terho Pursiainen: (boldaus gepardin)

...
Tyypillisesti luterilaista on käyttää moraalisia vaatimuksia moraalille vieraisiin tarkoituksiin. Moraalivaatimusten tehtävänä ei näytä edes olevan elämän muuttaminen, vaan ihmisten saattaminen syyllisyydentuntoon ja tuskissaan turvautumaan Jumalan armoon.

Toisinaan ylivireisillä moraalivaatimuksilla on käytännöllisempi tarkoitus. Esitetään suuria vaatimuksia ja ajatellaan, että jos ihmiset toteuttaisivat niistä prosentinkin, elämä kohenisi merkittävästi. Vaikka tarkoitetaan hyvää, itse asiassa tullaan opettaneeksi kaksinaismoraalia, sitä, ettei moraalista puhuttaessa tarkoiteta sitä mitä sanotaan.
...

Varsinkin ensimmäinen kohta kuvaa todella hyvin Lestadiolaista herätystä ylipäänsä ja miksei muitakin. Laestadiuksenkin tulikivenkatkuisten saarnojen takana oli ihmisten herättely tuntemaan syyllisyytensä.

Toisaalta voidaan ajatella ettei tuollainen syyllisyyden herättely sinänsä ole yksistään paha. Elämme mielestämme melkoisen turmeltuneessa yhteiskunnassa, missä saa valehdella jos ei jää kiinni ja ihan ihaillaan kun joku saa laillisesti huijattua itselleen suuren omaisuuden muiden (lue tavallisen kansan) kustannuksella.

Vanhoillislestadiolaisuudessa on sitten rustattu Raamatun käskyjä uusiksi "seurakunnan rakkauden neuvoiksi", jotka erottelevat "oikean uskovaisen". Todellinen rakkauden kaksoiskäsky usein sitten unohtuukin, kun taivasosuutta ansaitaan tapakulttuurilla... "Seurakunnalle jää todistus" kun tapakulttuuria seurataan riittävän suurella prosentilla ja siihenpä se sitten usein jääkin. "Maailman muotia" seurataan vapaasti vaatetuksissa ja kampauksissa, kunhan vain ei ole meikkiä (niin että se huomataan) ja korvakoruja. Huulia voidaan huulipunan sijaan värjätä värillisillä huulirasvoilla (kaksinaismoralismi).

Jumala ymmärtää ja ellei ymmärrä, niin hän ei ole Jumala, eikä meillä ole mitään pelättävää.

Vastaa Lainaa

Vs:Enkelten etiikka ja kaksinaismoraali 12.05.2010 18:03 #4

Viestit:618
Acimlainen
POISSA

Admata:

Laestadiuksenkin tulikivenkatkuisten saarnojen takana oli ihmisten herättely tuntemaan syyllisyytensä.

Mistä oli kysymys? 1. Syyllisyyden luomisesta 2. Piilotetun, kuitenkin jo olemassa olevan syyllisyyden tiedostamisesta 3. Jostain muusta, mistä?

kiero:

En malta olla vääntämättä tästä omaa versiotani. Kristityt ovat omineet Jeesuksen opetuksista anteeksisaamisen. Anteeksiantamisen he ovat jättäneet meille Ihmeiden Oppikurssin opiskelijoille.

Totuus on totuus, eikä kenelläkään ole siihen yksinoikeutta. (Gary R. Renard: Kuolematon Todellisuutesi)

Viimeksi muokattu: 12.05.2010 19:57 Kirjoitti: Acimlainen.

Vastaa Lainaa

Vs:Enkelten etiikka ja kaksinaismoraali 12.05.2010 22:39 #5

Viestit:1930
Satyagraha, pyrkimys totuuteen.
Admata
POISSA

Acimlainen kirjoitti:

Admata:

Laestadiuksenkin tulikivenkatkuisten saarnojen takana oli ihmisten herättely tuntemaan syyllisyytensä.

Mistä oli kysymys? 1. Syyllisyyden luomisesta 2. Piilotetun, kuitenkin jo olemassa olevan syyllisyyden tiedostamisesta 3. Jostain muusta, mistä?

Tuohon pitäisi olla Laestadiustutkija vastaamassa, enkä ihan sellaiseksi katso itse yltäväni

Oma käsitykseni kuitenkin on, että Laestadiuksella oli ankara Jumala, jota hän itsekin pelkäsi. Laestadius julisti mm: "Ennen kuin ihmisellä voi olla luja usko ja vakaumus syntiensä anteeksisaamisesta, hänen täytyy ensin tietää olevansa syntinen". Tuo vaikuttaa hyvin vahvasti kohdalta 2., eli että ihminen tiedostaa oman syntisyytensä.

Itselläni heräsi sellainen ajatus, että syyllisyyden luominen ja aiemmin tiedostamattoman syyllisyyden herättäminen tapahtuu käytännössä hyvin identtisillä tavoilla; ihmistä syyllistämällä.

Täysin päinvastaista opetusta siis IOK:hn verrattuna.

Jumala ymmärtää ja ellei ymmärrä, niin hän ei ole Jumala, eikä meillä ole mitään pelättävää.

Vastaa Lainaa