Hakomaja.net

Kotimaa-lehdessä 24.06.2010 on haastateltu Aila Ruohoa, joka on tehnyt gradunsa hengellisen väkivallan uhriksi joutumisesta. Gradun otsikko on: Päästä meidät pelosta. Aihe on ollut esillä täälläkin ainakin ketjussa "Epäterve uskonnollisuus."

Muutamia huomioita ja siteerauksia:



Kun ajattelee omia vl-aikojaan, huomaa, että ajatukset olivat todellakin ikäänkuin lukittuina. Se, mitä seuroissa sanottiin, tuntui pääsääntöisesi todelta samoin kuin koko vl-oppikin. Asetelman mureneminen pikkuhiljaa on aiheuttanut itsessäni paitsi ahdistusta, ajoittain myös häpeää.
On aika tavallista, että vl-piireissä päivitellään ja ihmetellään entisen Neuvostoliiton menoa, jossa virallisen opin ja käytäntöjen kritisoiminen on rajoitettu. Samat ihmiset eivät lainkaan tiedosta samankaltaisen mekanismin toimivan myös omassa uskonyhteisössä.

Huonojen asioiden kertominen omasta uskosta tuntui niinikään todellakin vaikealta ulkopuolisille. Ajoittain epäilykset vaivasivat ja seuroissahan usein kuullaankin, että "epäilykset on lupa uskoa anteeksi". Epäilysten herääminen tulkitaan vl-uskossa useimmiten automaattisesti sielunvihollisen työksi, ja epäilysten avulla opin mukaan sielunvihollinen yrittää houkutella ihmispolon pois uskosta ja Jumalan valtakunnasta "käyden ympäri kuin kiljuva jalopeura etsien kenet hän saisi niellä".
Vielä jokin aika sitten oli melko tavallista, että monet pakkoajatuksiin taipuvaiset vl-uskoiset joutuivat kierteeseen, jossa samat epäilykset ilmaantuivat alituiseen ja ihminen joutui jatkuvaan anteeksipyytämisen kierteeseen. Olen ollut huomaavinani, että tällainen käyttäytyminen on ollut vähenemään päin. Johtuneeko siitä, että liike on liberalisoitunut tai ainakin jonkinlainen sallivuus liikkeen sisällä on lisääntynyt? Keskustelua voidaan jonkin verran käydä ainakin pienemmissä piireissä.

Reflektio kirjoitti:
[quote]Kotimaa-lehdessä 24.06.2010 on haastateltu Aila Ruohoa, joka on tehnyt gradunsa hengellisen väkivallan uhriksi joutumisesta. Gradun otsikko on: Päästä meidät pelosta. Aihe on ollut esillä täälläkin ainakin ketjussa "Epäterve uskonnollisuus."

Muutamia huomioita ja siteerauksia:



Reflektio:


Tuohon ilmiöön olen törmännyt usesti itsekin. Kysymys on ns "Orwellimaisesta totuudesta". Eli totuus on valhetta ja vapaus on orjuutta -tyyliin. Suosittelen kaikille luettavaksi Georg Orwellin kirjaa "vuonna 1984". Hämmästyttävässä määrin samanlaisia piirteitä tulet löytämään vl-opista. (Orwell sai kirjansa nimen kun käänsi kirjoitusvuoden -48 toisinpäin). Kysymyksessä on fiktio, miltä tulevaisuus voisi pahimmillaan näyttää.

Reflektio:


Ja Raamattu kun käskee koetella kaikki ja pitämään sen mikä hyvää on..
Eikös sellainen koettelu voida pahalla tahdolla kuvitella eppäilyksiksi?


Reflektio:


Kuuluu samaan sarjaan, miksi kiitosäänet ovat vaienneet. Hyvä hoito, hyvä hoito, on mielestäni suurin syy em ilmiöiden vähenemiseen. Nyt en puhu vl-"hoidoista", vaan maallisesta, laadukkaasta mt-työstä ja lääkkeistä. (ilman halveksuntaa)

Devoit:



Niinpä niin. Tuota koettelua ei todellakaan sovi kovin itsenäisesti alkaa harrastamaan, vaan seurakunta ja seurakunnassa vaikuttava pyhä henkihän on jo jokaisen puolesta suorittanut tuon koettelun.

Olen joskus kysynyt vl-uskovilta, että muistatatko he olleensa joskus mukana joissakin sellaisissa kokoontumisissa, missä on päätetty, että "jokin asia ei ole sopivaa uskovaiselle" , niin kukaan ei muista olleensa tällaisissa tilanteissa mukana.

Epäilykset johtavat vl-opin mukaan helposti "vääriin valvomisiin" ja synnin vikoihin ja sielunviholliselle tällainen epäilijä on helppo saalis.



Hyvä huomio. Kiitosääniä arvostettiin aikoinaan ainakin joillakin tahoilla vl-liikkeessä merkkeinä jumalallisesta vaikutuksesta. Kiitosäänten vähentyessä ajan mittaan piti ilmiölle löytää joku selitys. Tavallisin on selittää kiitosäänten väheneminen merkiksi "ajan illasta" tai "lopun ajoista", jolloin "veisuun tyttäret vaikenevat".