Hakomaja.net

Laitan tämän, S-24 palstalle laittamani avauksen myös hakomajapalstalle, koska aloitukseni ja vastaukseni turhan usein poistetaan kyseiseltä palstalta.

Vastaan siis nimimerkki "sirkan" - S-24 palstalla minulle esittämiin kysymyksiin.

Tähän voi tietysti kuka muukin tahansa laittaa omia kommenttejaan. Puolesta tai vastaan.
Seison kuitenkin sanojeni takana - kuten aina.

Parahin ”sirkka”!

Koska en löydä avausta, (olenhan puoliseniili vanha ukkeli), missä pyysit minua vastaamaan kysymyksiisi, teen uuden aloituksen.

Tarkoitat ilmeisesti kysymykselläsi kohtaa, joka koski alkoholin käyttöä?
Annan siis vastuksen, joka on viipynyt juuri muuttohommiemme vuoksi.

>>Siis - jos et ole riippuvainen, voit omantuntosi mukaan nauttia Jumalan meille antamasta lahjasta, Hänen kunniakseen.<<

Kyllä, näin asian käsitän.
Jumala on hyvyydessään, jo luodessaan maailman, antanut meille kaiken tarvitsemamme. Niin vaatteet, katon päämme päälle, kuin myös ruoan ja juoman.
Ennen lapsuudessani, kun ei aina halunnut syödä jotakin, mikä mielestäni paistui pahalle (kuten esim. ”tappaiskeitto”), sanoivat vanhempani: ”Jumalan viljaa ei saa heittää hukkaan.”
Siinä he olivat tietysti ihan oikeassa, asia, jota olen myös lapsilleni yrittänyt opettaa.
Myös alkoholipitoiset juomat, kuten olut, viini ja viina, ovat nekin valmistettu ”Jumalan viljasta”, eli marjoista, rypäleistä, hedelmistä tai viljasta, kuten ruis ja ohra.
Vanhoillislaestadiolaisuuteen on jäänyt se – mielestäni raamatun sanan vastainen käsitys, että KAIKKI alkoholin käyttö on syntiä. Se taas johtuu Lars.L. Laestadiuksen omasta raamatun tulkinnasta. Ymmärrettävää sikäli, koska hän vaikutti alueella missä vallitsi yleinen juoppous ja huono meno. Mutta – se ei silti pyhitä sitä, että kiellettäisiin esim. viinin tai oluen nauttiminen, muka syntinä.

Entisenä partiolaisena olen tehnyt valan: ”Kunnioita toisen vakaumusta”, joten kunnioitan Sinua siitä, että et nauti alkoholia ja hyväksyn, että omatuntosi kieltää sen Sinulta.
Et voi silti vaatia toisilta, että heillä olisi sama näkemys ko. asiassa. Sehän on jokaisen yksittäisen ihmisen omatunto joka sanoo, mitä saa, ja mitä ei saa tehdä. Ei siis se uusi, SRK:n esille tuoma oppi – ”yhteistunnosta.<<


>>Tiedäthän, ettei päihderiippuvaisuutta voi tietää, ennen kuin juo. Onko se mielestäsi vasta sitten syntiä tai sopimatonta, jos se riippuvuus tulee? <<

Vastaus:
Olet oikeassa – osittain.
Alkoholi ei ole millään tavalla ihmisen keholle vieras aine. Sitä on esim. piimässä, hapanleivässä, kotikaljassa ja simassa.

Äitini teki, ollessamme lapsia, joka viikko sellaisen 10 litran astian kotikaljaa – pöytäjuomaksi. Itse hän oli lapsena saanut juoda vain sitä, koska he elivät köyhissä olosuhteissa, joten maitoa he saivat vain harvoin. Hän eli yli 90 ikäiseksi!!!
Pumppu pelasi hyvin koko elämänsä ajan – olisiko voinut johtua ”jatkuvasta” kaljan juonnista?
Vapuksi tehtiin simaa. Siihen laitettiin appelsiinia, sitruunaa, hiivaa, sokeria ja vettä. Kun se oli käynyt aikansa, se pullotettiin ja pulloihin laitettiin joitakin rusinoita. Kun ne olivat nousseet pintaan, oli sima valmiiksi KÄYNYTTÄ.

Kirjoitin sanan ”käynyttä” versaaleilla, ihan tarkoituksella, koska: Sima on käynyttä, hiivan ja sokerin vaikutuksesta. Tämä kemiallinen prosessi johtaa auttamattomasti siihen, että simassa on prosentteja! Kuinka paljon?
Voin senkin kertoa. Normaalissa, kotitekoisessa simassa on – riippuen siitä kuinka kauan se on käynyt, kahdesta – kolmeen prosenttia alkoholia!

Näitä juomia, kotikaljaa ja simaa me siis joimme – ihan lapsesta asti. Kukaan ei koskaan tullut edes pieneen hiprakkaan, koska sitä yleensä nautittiin vain lasi tai pari.

Tämä on siis vastaus kysymykseesi: ”Tiedäthän ettei päihderiippuvuutta voi tietää, ennen kuin juo”.

Joimme, lapsesta saakka, mutta emme tienneet juoneemme ”päihdettä”.

>>Millä perusteella alkoholin juomisesta puhut ”Jumalan meille antamasta lahjasta”? Selittäisitkö tarkemmin? <<

Vastaus:
No yritän ainakin. Jumala siunasi kaiken luomansa täällä maan päällä. Hän antoi meille myös valinnan mahdollisuuden. Näen siis raikkaan ja puhtaan veden, kauniit kukkaset, ihanat kesäiset ilmat, kuin myös syksyn kauniin ja kirjavan ruskan – siis kaiken kauniin – sellaisen mikä iloitsee mielemme ja suo meille mielihyvää, Jumalan suurena LAHJANA. Lahjana, joista meillä on lupa nauttia täysin sydämin.

Siihen lahjaan kuuluu myös se, että saamme vapaasti nauttia myös viinistä tai oluesta – kunhan pysymme kohtuudessa.

Ymmärrän, että et itse koskaan ole kokenut sitä nautintoa minkä esimerkiksi pullo saunakaljaa antaa.

Voit ainakin yrittää KUVITELLA, seuraavaa tilannetta:
Rantasauna, täysin tyyni järvenpinta. Jossakin kauempana huhuilee kuovi. Löylyt on lyöty ja käyty välillä pulahtamassa kesälämpöiseen rantaveteen. Istut saunan kuistilla. Olo on miellyttävän raukea. Ilta-aurinko kultaa taivaanrannan kauniin punaiseksi. Avaat kaljapullon josta maistat. Kehosi tarvitsee, saunassa hikoilun vuoksi, nestetäydennystä.

Kun pullo on nautittu, tunnet olosi ”taivaallisen ihanaksi”. Saatat tulla jopa lyyriseksi, ja ajattelet: Kyllä meillä on hyvä Isä taivaassa, joka kaiken tämän kauniin on luonut – iloksemme.

>>Ovatko myös muut päihteet mielestäsi Jumalan lahjaa ja millä perusteella ovat tai eivät sitä ole?<<

Jotkut ovat, toiset eivät:
Riippuvuutta aiheuttavat nautintoaineet, kuten kahvi, tee, Coca Cola, makeiset, rasvaiset ruoat – jaa, vaikka eivät varsinaisia päihteitä olekaan, ovat silti hyvin monelle ”välttämätön elämänehto”.
Tarkoitit silti esimerkiksi heroiinia, oopiumia, morfiinia, metamfetamiinia, hasista ja muita KEINOTEKOISIA huumeita, on vastaukseni niihin; Ne eivät missään tapauksessa sovi uskovaiselle – huumeena, eivätkä myöskään ole Jumala lahjaa, muuten – kuin lääkkeenä, määrättyjen sairauksien hoidossa.

>>Selittäisitkö vielä ´Hänen kunniakseen´ juomisen?<<

Vastaus:

Jeesus sanoi. ”Niin usein kun sen teette, tehkää se minun muistokseni”.

Huomaa ”sirkka”. En kirjoita tätä arvostellakseni uskonkäsitystäsi, vaan vastaan vain esittämiisi kysymyksiin. Toivottavasti vaellamme silti samalla taivastiellä, vaikka meillä joissakin asioissa onkin hieman erilainen näkemys!

Rakkain terveisin – Alpo.

P.S
Jos koskaan tulisin – pahapäiseksi, pieksisin vaimoani, laulaa rallattelisin raitilla tai muulla tavoin esiintyisin sopimattomasti – nautittuani lasin tai pari – en koskaan enää nostaisi lasia huulilleni.

Valokuva avauksessani on - tietysti, otettava suurella huumorilla.

Se on otettu v. 1984, juuri kun olin pullottanut puutarhamme satoa.
Marjoja tuli niin valtavasti, että vaikka teimme siitä mehua ja hilloa, jäi silti ämpärikaupalla ylikin.
Mitä siis tehdä?

Tein sen ainoan oikean, eli säilöin marjat, ikivanhan säilöntämenetelmän mukaisesti, eli tein niistä kotiviiniä.
Viini sai käydä toista vuotta käymisaatsioissa, ennen kuin se pullotettiin.
tein myös omat etiketit, joissa luki: "Murbergervin".

Lopulta oli kellarissa kypsymässä liki sata pulloa - noin viiden vuoden käymisprosessin tuloksena.

Ensimmäiset maistajaiset tapahtuivat noin kolmen vuoden jälkeen. Hyvin oli onnistunutta viiniä.

Ainekset:
Karviastmarjaa, kirsikkaa, kirkasmarjakirsikkaa, omenaa, vadelmaa, mustikkaa, luumua, mustaa ja punaherukkaa, tosin, ei kaikkia aina samaan annokseen.

Tein siis "Madeiraa", "Portviiniä" ja "Malagaa".

Ovat tähän mennessä jo käytetty loppuun - häiden ja muiden perhejuhlien yhteydessä.

Kommentti:
Koskaan, ei kukaan ollut vähääkään humalassa, vaikka olimme tietysti iloisia ja sosiaalisia.

Terveisin - Alpo M.