Hakomaja.net

Sattui tavaroita penkoessa silmiin vanhat rippikoulumuistiinpanot. Tunnollinen rippikoululainen on tuolloin tehnyt muistiinpanoja ja painanut opetuksia mieleensä. Muutamia kohtia kirjoitin sitten sieltä tänne. Tuota samaa ****** kai se opetus on nykyäänkin. Alkoi säälittää nykyiset SRK:n rippikoululaiset.

Alleviivaukset ja kapiteelit alkuperäisistä muistiinpanoista.

Omatunto

Jumalan sana osoittaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Paha omatunto hoidetaan Jumalan valtakunnassa → hyvä omatunto.

”Pidä usko ja hyvä omatunto.” (1. Tim 1:18-19)


Päihteet

Jumalan sana kehoittaa raittiuteen. (1. Tess. 5:6)

- huumausaineet
- tupakka
- alkoholi

Alkoholi

- ei missään muodossa kristitylle
- kristitty ei osallistu maljojen kohottamiseen
- älä ikinä ota yhtään ryyppyä
- olkaamme absolutisteja

Miksi nuoret käyttävät alkoholia?

- jännittävää kokeilla
- ei tiedä, mitä muuta tekisi viikonloppuna
- luulee olevansa ”miehekäs”
- uskoo rentoutuvansa ystävien seurassa
- on yksinäinen
- haluaa unohtaa ongelmat
- ei halua olla erilainen

Seuraukset

- krapula
- ristiriitoja ystävien ja kotiväen kanssa
- meni rahat, ystävät ja terveys
- riippuvuus


Avioliitto

Kihlaus ei ole avioliiton alkamista, ei edes yhteisen avioelämän ”harjoittelua”.

Avioliitto on pyhä, erottamaton ja se luo turvallisuutta. Kaikki muut miehen ja naisen yhteiselämän muodot ovat Jumalan sanan vastaisia. ”Avoliitto” ei ole mikään liitto, Jumalan sanan mukaan se on huoruuden syntiä.


Synti

Synnin tuntomerkkejä:

- Jumalan sanan epäileminen
- kiusaajan kuunteleminen
- kiusaaja vetoaa järkeen ja omaantuntoon
- synti viehättää
- syntitoverin hankkiminen
- synnistä johtuva häpeä
- pelko
- synnin puolustelu
- synnin seuraukset

Synti on sydämen luopumista Jumalasta. Synti turmelee ihmisen. Synti rikkoo ihmissuhteet. Synti vie kadotukseen. Synti tarttuu aina.


Jumalan tahto ja sen toteuttaminen

Kristityn elämässä uusissa elämäntilanteissa on yhä uudelleen kysyttävä, mikä on Jumalan tahto.

Jumalan lapsen elämä ei ole määräysten ja säädösten tarkkaa noudattamista, vaan uskosta ja rakkaudesta nouseva kuuliaisuus pyhän hengen armoneuvoille: JUMALAN SANALLE JA EVANKELIUMILLE.


Seurakunnan olemus ja sen tehtävä

a) Kristuksen seurakunta eli uskovaiset

- Pyhän Hengen ja uskon lahjan saaneet ihmiset
- Kristuksen seurakuntaan pääsee parannuksen kautta
- Kristuksen seurakunta on ecclesia eli Pyhän Hengen kokoonkutsuma uskovaisten yhteisö ja rakkaus

b) Ulkonainen seurakunta
- muodostuu väestörekisterijäsenyyden mukaan
- ei ole Kristuksen seurakunta

Lammashuone

- Huoneen ovi: Jeesus
- Ovenvartija: Pyhä Henki
- Ovi avataan sisältä: Uskovainen saarnaa evankeliumia

(Tämän jälkeen muistiinpanoissa kuvio SRK:n eri toimintamuodoista: leirit, raamattuluokka, päiväkerho, pyhäkoulu, sielunhoito, ehtoollinen, seurat, kansanopistot, kaste, jumalanpalvelus, seurakuntapäivät.)

Aika selväsanaista opetus on ollut. Mielenkiintoista, että rippikoulussa noin suoraan on rajattu esimerkiksi kirkon roolia. Lapsi- ja nuorisotyö ei tosiaan ole ollut mitään hauskanpitoa ja seuraleikkejä, vaan totista juurruttamistyötä. Onko tuettu kotien uskonnollista kasvatusta vai oliko/ onko uskonnollinen kasvatus ulkoistettu kokonaan srk:lle?

Kirjoituksesta tuli mieleeni yksi varhaisnuorten leiri, jolla olin. Muistan iltatilaisuuden, jossa alustuksen jälkeen leiriläiset - käytännössä lapset - kävelivät jonossa eteen luettelemaan ja pyytämään anteeksi aivan mitättömiä asioita. Ehkä se oli jonkinlainen lasten oma hoitokokous. Vasta jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten outo tilanne oli ja varsinkin sitä, miksi kukaan paikalla ollut aikuinen ei puuttunut siihen millään tavalla.

En muista, että tilanteesta olisi jälkeenpäin koskaan keskusteltu. Leireiltä muisteltiin enemmän jotain hauskoja sketsejä ym. Tiesivätkö vanhemmat tuolloin, mitä noilla leireillä tapahtui? Ehkä oli vain turvallista ja suositeltavaa lähettää lapsia leireille?

Taisit rikkoa jo aika montaa kohtaa tuomalla nämä tekstit tänne. Se mikä tässä kiinittää huomiota on se että ikään kuin Jeesus olis tuossa lammashuoneessa kiini oleva. Niin ettei Jeesus voi lähteä lamms huoneesta. Eiväthän ovet kävele paimenena lampaitten edellä.

Toinen mikä kiinitää huomiota on se että ellen väärin muista sanassa sanotaan että kuullessaan Hyvän Paimenen äänen ovenvartija avaa. Hyväksyn tuon että Jeesus on lampaitten ovi vain siinä merkityksessä että tuosta ovesta ei voi käydä sisälle ja ulos muutoin kuin Hyvän Paimenen kanssa.

Koska vain se jolla on Hänen todistus voi kulkea raamtun mukaan tuosta ovesta.

Tämä on vasta jaaritelua siihen mitä ajatelin sanoa. Kun tuossa todetaan että ovi avataan sisältä päin se tarkotiaa sitä että Jeesukella ja Pyhällä Hengellä ei ole valtaa avata ovea vaan se valta on ajallisella seurakunnalla kuten tekstistämme näemme.

Kerropa gepa, mikä tuossa on sellaista *****:a, mitä ei opetettaisi myös "normaalissa" kirkon rippikoulussa? Ehdoton absolutismi varmaankin joo. Mutta eikö tuo muutoin ole aika tyypillistä luterilaista opetusta?

Olen (valitettavasti)teepeen kanssa samaa mieltä.
Vl-liikettä ei pysty ev.lut. kirkon taholta kukaan väittämään vääräoppiseksi. Vl:t ovat vahvoilla, kun opillisista asioista kiistellään tai niillä yritetään vl:n opetus todistaa jotenkin vinoon menneeksi. Ei onnistu?

He ovat kehitelleet 'oman' oppinsa niin lähelle perusluterilaista opetusta, ettei sitä erota siitä. Silti se on mielestäni erilaista. Vl-opetuksen 'salaiset' merkitykset ja sanojen sisällöt erottavat sen muun kirkon opetuksista. Mutta miten sen voi näyttää toteen?
Ei mitenkään?

Muutama vuosi sitten tein pienen tutkielman yhdestä suviseurajulkaisusta. MINÄ löysin sieltä itse selvät todistukset ns. vainme-opista eli vl-seurakunnan korostamisesta ja vl-jumalanvaltakunnan rajoista. Mutta niin eivät välttämättä muut nähneet siinä seminaariporukassa. Suviseurateksti liippasi niin läheltä normaalia kirkon opetusta, että se meni täydestä niille, joille vl-tulkinnat eivät olleet tuttuja.

En minä pystynyt sen paremmin niitä muuksi väittämään!
Työ oli siinä mielessä turhaa, paitsi omalla kohdallani asia tuli selvemmäksi. Onhan sekin jotain.

x-vl kirjoitti:

Olen tästä hieman eri mieltä. Toki on niin, että julkaisut ja julkilausumat muotoillaan todella taitavasti siten että ne viestittävät ihan erilaisen kuvan omille ja ulkopuolisille.

Jos lähdetään liikkeelle opillisista asioista, niin vanhoillislestadiolaiset ovat selkeästi määritelleet esimerkiksi kasteen ja ehtoollisen ei-pelastusta välittäviksi elementeiksi toisin kuin EvLut kirkon virallinen teologia.

Iso katekismus syntien anteeksiannosta:

Lisäksi vanhoillislestadiolaiset opettavat että heidän liikkeensä ulkopuoliset uskovaiset ovat EvLut kirkossa epäuskoisia, jopa muita kirkon pappeja ja piispoja myöten. Tämä on löydettävissä vanhoillislestadiolaisen liikkeen opetuksesta, vaikka sitä yritetäänkin peitellä - muille kuin omille suunnatuissa viesteissä.

Kyllä kirkolla olisi siis eväät osoittaa vl-liikkeelle ovea - olisi jos haluttaisiin. Kirkon ja vanhoillislestadiolaisen liikkeen välillä on epäpyhä allianssi. Jäsenkadosta kärsivä kirkko ei halua menettää kymmeniä tuhansia vanhoillislestadiolaisia kirkollisveron maksajia ja vanhoillislestadiolainen liike hyötyy kirkosta liikettä suojelevana "munankuorena". Lisäksi vanhoillislestadiolaiset ovat jäsenmääräänsä suurempi vaikuttaja Kirkon sisällä. Osallistuihan SRK:n edustajia jopa uusimman 1992 Raamatun käännöstyöhön ja sai siellä läpi jopa merkittävän vl-liikkeen opetuksen mukaisen tulkinnan, jossa syntien pidättäminen käännettiin muihin Raamatunkohtiin nähden ristiriitaisesti anteeksiannon kieltämiseksi.

Ei ole tai en ole kuullut missään opetettavan tuosta lammashuoneesta niin kuin vl siitä opettavat - muut ulos sukevasti ja niin että ajalliselle seurakunnalle anetaan valtuuksia joita tuossa vertauksessa ei ole ja joita raamattu ei tunne.

Arvaan että seuraava vastaus on -avinten valta - joiden synnit te anteeksi annatta jne. Jos mailma on luottu Jumalan sanalla tuksin pelastus voi olla muusta kiini ja riipuvainen kuin Jumalan sanasta. Minä en usko mihinkään muuhun ja muun kaltaiseen avainten valtaan kuin siihen että Jumalan sana on se joka päästää tai sitoo ihmisen synteihinsä ja Jumala on se joka avaa ymmärryksen. Koska ei voi olla uskoa joka perustuu jonku muun tekoon kuin Jumalan.

Admata olen samaa mieltä siitä että vl liike osaa kirkoon päin aina osoitaa sitä mitä kirkko haluaa kuulla tai sitä mitä kirkoon kuulumiseen tarvitaan ja osaa vältää sen ettei sitä voida sanoa vääräoppiseksi. Siliti pidän vl liikettä katolisena anomaliana luterialisen kirkon sisällä.

Ja toinen asia on se että piilomerkitykset ja kaanan kieli pitävät huolen siitä että vl oppi aukeaa eri tavalla liikeen sisällä oleville ja sen ulkopuolella oleville.

teepee kirjoitti:
Minä en ajatellut tuota opetusta niinkään siitä näkökulmasta, miten se poikkeaa, jos edes poikkeaa, tavallisen rippikoulun opetuksesta. Lähinnä mietin sitä, mitä vl-kotiin syntyneelle nuorelle opetetaan tärkeässä ikävaiheessa "auktoriteettien" taholta näistä asioista. Ja etenkin se, millä tavalla opetetaan.

Ehdotonta absolutismiakin voisi opettaa jotenkin sivistyneemmin kuin mitä noiden muistiinpanojen perusteella on tehty. Tuo opetus tuollaisine sanamuotoineen on naiivia. Lisäksi raamatunkohta, johon viitataan, ei puhu viinan juonnista käsittääkseni mitään. Onpahan kuitenkin "Jumalan sanalla" perusteltu tuotakin asiaa.

Toisaaltahan tuo teksti edustaa tiivistetysti SRK:n opetusta. Se opetus ei mielestäni ole mitään lapsille sopivaa opetettavaa.

Minulla on kirjahyllyssä SRK:n opas pyhäkoulunopettajille. Se on vanha, jo 60-luvulla painettu, vaikka tuo painos näkyy olevan 70-luvulta.

Teksti on juuri sellaista kuin avauksessakin, ehkä vielä omituisempaa, kun ajattelee sen kohdistuvan ala-asteikäisille ja nuoremmille.

Tuskin vl-aikuinenkaan nykyisin ajattelee noin vl-mäisesti kuin siellä opetetaan vl-lapsia?
Epäuskoiset puhuvat rumia sanoja, maailmassa ihmiset ottavat tuekseen järkiajatuksia, kukaan uskoton ihminen ei voi nähdä TÄTÄ JUMALANVALTAKUNTAA, epäuskoinen on kuollut synteihinsä, jumalanlapset haluavat olla valona ja suolana ystäväinsä ja tovereittensa keskellä, maailma vihaa meitä, pienikin asia voi aiheuttaa rauhattoman omantunnon ja kun kerjäämme sen anteeksi saamme jatkaa keventynein rinnoin....JNE..

ONKO TUOKAAN SOPIVAA OPETUSTA LAPSILLE?

gepardi kirjoitti:

Tuohon näkemykseen minäkin yhdyn. Väittäisin, että opillisesti vl-liike on hyvin tyypillistä vanhakantaista luterilaisuutta. Mm eksklusiivisuus, parannus ja avainten valta on vl-liikkeessä opetettu tavalla, jota on vaikea osoittaa epäluterilaiseksi.

Minun nähdäkseni ristiriidat ovat liittyneet lähinnä opin tulkintaan ja tulkinnassa erityisesti siihen, keitä eksklusiiviseen "lammashuoneeseen" sitten kuuluu sekä lukuisiin perinnäissääntöihin ja siihen, onko niiden noudattaminen välttämätöntä vai ei. (ja osittain siihen, ovatko nämä väitetyt perinnäissäännöt perinnäissääntöjä lainkaan, vai onko niiden noudattamiseen olemassa joitakin muita välttämättömiä uskonnollisia syitä).