Hakomaja.net

Sain palautteen, jossa minulta kysyttiin joissakin vanhoissa saarnoissa käytetystä termistä Hitleriläisyys ?
Lienen itse liian nuori kun ei soita mitään kelloja. Tietäisiköhän joku muu täällä?
Voisiko olla kyseessä pilkkatermi Körttiläisyyttä kohtaan, koska jotkin Körtit kannattivat avoimesti IKL:ää ja Lapuan liikettä, eli samantyyppistä äärioikeistolaisuutta kuin mitä natsi-saksassa oli?

Entäpä mitä tarkoitetaan käsitteellä Turriusko ?
Tuon termin olen kyllä kuullut useampaankin kertaan. Tulee mieleen sellainen nuhjainen usko, joka ei ole ihan puhdas. En ole kuitenkaan koskaan tarkemmin ajatellut tuon termin sisältöä.

Löytyisiköhän täältä joku joka olisi näiden termien suhteen viisaampi?

Admata kirjoitti:


Outoa oli minullekin tuo hitleriläisyys, vl-uskon ohessa käytettynä. Turriusko on tutumpi, mutta minusta se kuvaa vl-uskon
"karvalakkiversiota", jonka puhtaus ei kait ole kyseenalainen.

Kuka osaa selittää vl-liikkeessä hyvin keskeisellä paikalla olleen puhujan (n.1900-luvun alusta, 60-luvun alkuun) saarnatekstiä? Hän oli käyttänyt tätä usein:

"Pöytä on katettu rieskalla ja selekiällä viinalla", kuvaten oloja taivaassa. Miten se tuo viina nyt tuossa pitäisi ymmärtää?

Jospa maallinen kilvoittelu palkitaan taivaassa. Siellä saa jo humaltua viinankin voimalla.

Tuo hitleriläisyys ei kyllä sano minulle mitään, en muista koskaan kuulleeni seuroissa moista ilmaisua käytettävän.

Turriusko puolestaan on paljon tutumpi sanonta. En tiedä olenko olenko käsittänyt oikein, mutta luulisin sen tarkoittavan lähinnä tilannetta, jossa joku on "turmeluksissa" eli suuttuneena jostain. Eli jos esim. isäntä on suutahtanut vaimolleen ja äksyilee ja painaa pahantuulisena töitään, voi vaimo sanoa että sinä olet nyt turriuskossa.
En tiedä olenko oikeasssa, korjatkaa jos tiedätte paremmin.

Minulle turriusko ja Hitleriläisyys ei sano mitään. 1930-luvusta on syytä muistaa, että IKL:n kannattajia löytyi myös vanhoillislestadiolaisista. L.P. Tapaninen oli vanhoillislestadiolaisena IKL:n kansanedustaja, vaikkakin myöhemmin irtaantui liikkeestä pappishajaannuksessa ja eteni sitten Oulun piispaksi. Monet vanhoilliset ovat siis aikanaan äänestäneet IKL:ää. Tuntuu kummalliselta, että IKL-tausta ei 60-luvullakaan ole ollut este piispaksi valinnalle. Pohjois-Pohjanmaan yllä on leijunut hyvin oikeistolainen henki.