Hakomaja.net

Simon seurakunnan kirkkoherran Seppo Lohen lausunnot ehkäisykiellosta vuoden 2008 ja 2009 suviseurojen yhteydessä ovat pahasti keskenään ristiriitaisia. Herää pakostakin kysymys, että kuinka lyhyt muisti Seppo Lohella oikein on?

Suviseurojen tiedotustilaisuus 27.6.2009 / seppo Lohi:
Lohi huomautti että asiasta ei ole keskusteltu 42 vuoteen ja totesi, että kyseessä ei liene vanhoillislestadiolaisille periaatteellinen ongelma: ”Ratkaisun avaimet ovat viime kädessä aina olleet kahden aikuisen ihmisen, isän ja äidin hallussa.”
Lohi itse muistutti vanhoillislestadiolaisen liikkeen ehkäisykiellosta Suviseurat -lehdessä 27.6.2008
Kotimaa - Vanhoillislestadiolaisten ehkäisykiellosta vilkasta keskustelua (03.07.2008)
Lohi muistutti vanhoillislestadiolaisen liikkeen ehkäisykiellosta Suviseurat -lehdessä 27. kesäkuuta
- Jos kanta tässä asiassa muuttuu, kuolema on lestadiolaisen liikkeen padassa, ja liike sammuu. Kysymys on uskonopillinen: otetaanko luomistyö Jumalalta omiin käsiin. Lestadiolaisilta vaaditaan rohkeutta elää toisin kuin valtaosa ympäristön ihmisistä, Lohi sanoi.
Aiheesta ei siis ole edes tarvinnut keskustella puhujainkokouksessa. Lukuisat kiivaat Päivämiehen kirjoitukset ehkäisystä pidättäytymisestä autuuden ehtona on siis hyväksytty ilman että ne olisivat herättäneet edes minkäänlaista keskustelua? Mikko Uljas on voimakkaasti korostanut ehkäisyä Päivämiehen artikkelissaan vuonna 2007. Uljas meni jopa niin pitkälle, että hän väitti juuri suurta perhettä oikean jumalanlapsen merkiksi, mikä erottaa oikeat uskovaiset ns. epäuskoisista.

21.10.2008 Esko Lapinoja pelotteli kirjoituksellaan Päivämiehessä, että joka ehkäisee, siltä Jumala ottaa siunauksensa pois.
"Jos lasten lukumäärä tahdotaan itse päättää, luottamus Luojaan on loppunut. Se pahoittaa Jumalan. Elämä alkaa köyhtyä ja tulla järkeileväksi ja kovaksi. Jumalan siunaus menetetään, ja uskon valo sammuu."
Aimo Hautamäki paljasti kuitenkin mistä on kysymys (sivuseurojen tiedotustilaisuus 2009):
Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa Aimo Hautamäki korosti, että myös ehkäisyyn liittyvät kysymykset ovat aina yksilön arvovalintoja. Ihmisoikeuksiin kuuluu, että jokaisella on uskomisen ja valintojen vapaus. Tällaisissa kysymyksissä monet vl:t kieroilevat, että "eihän se ole pakko olla uskovainen", eli että senkun kieltää uskonsa ja ehkäisee! Aidosti uskovaiselle vl:lle usko on kuitenkin elämää ja kuolemaa suurempi kysymys. Kun heidän päätöksensä ehkäisyyn sidotaan seurakunnan hyväksyntään uskosta, niin kyseessä ei todellakaan ole vain "isän ja äidin" päätös, vaan siinä on kolmantena pyöränä vl-seurakunta uskonnollisine tuomioineen.

Mitä vl:T kuvittelevat saavuttavansa olemalla asioiden suhteen kieroja kuin korkkiruuvit? Rehellisesti eivät kykene suorana seisomaan ja tunnustamaan, että metsään ovat menneet, mutta samaan aikaan pitää yrittää markkinoida vl-uskoa kaksilla kasvoilla

SRK:n johto on ajanut viestinnässään kaksilla kärryillä useasti aikaisemminkin, joten sinänsä ei ole uudesta ilmiöstä kyse. Omille puhutaan yhtä ja julkisuuteen toista. Itse olen päätellyt niin, että tässä muutoksessa on tärkeänä tekijänä oikeusjuttujen riski. Tämä riski halutaan ehdottomasti välttää, ja siitä syystä puhetapa on muutettu kokonaan uudelle kannalle.

Ihmisoikeusliiton juristien kanta nimittäin on, että herätysliike ei voi laillisesti esittää julkisuudessa vaatimusta, että ehkäisemättömyys on sen edellytys, että ihmistä pidetään uskovaisena.

Tällainen ehkäisemättömyysvaatimus tulkitaan ihmisoikeussäädösten vastaiseksi painostamiseksi, mikä on lain mukaan rikos.

Ihmisoikeudet turvaavat yksilölle oikeuden päättää itse lapsimäärästä ja raskauksien ajankohdasta ilman painostusta. Tästä kaikkia suomalaisia sitovasta lainsäädännöstä on SRK:ssa tietenkin otettu nyt huolellisesti selvää, kun asiaa ovat kansainvälisesti tunnustetut juristit pohtineet ja kantansa julkilausuneet.

www.ihmisoikeusliitto.fi/ Ehkaisykielto.pdf

Seppo Lohen ja Juho Kopperoisen suviseurojen tiedotustilaisuudessa käyttämä uusi retoriikka johtui riskistä, että vanha puhetyyli todettaisiin lainvastaiseksi painostamiseksi. Sitä ei siis voida todellakaan enää käyttää.

Siksi SRK:n on nyt väistämättä ollut muutettava ehkäisyyn liittyvää julkisuudessa käytettävää puhetapaa. Muutos koskee uskoakseni kaikkia puhujia ja julkista sananjulistusta tästä lähtien.

Nyt puhutaan julkisuudessa vain pyöreästi ja epämääräisesti "isän ja äidin omantunnon kysymyksestä" ja ”yksilön arvovalinnoista”.

Kyseessä on opillisesti huomattava muutos, sillä paino on siirretty selkeästi yksilöön, pois yhteisöstä eli ”Jumalan valtakunnasta”. Nyt äkkiä yksilö itse tietää omassatunnossaan, mikä on oikein ja väärin.

SRK:n tiedottajat antavat ymmärtää, ettei SRK:n puhujainkokouksen kannanotoilla, Pyhän Hengen tahi ”seurakuntaäidin” neuvoilla eikä Jumalanvaltakunnan yhteisellä näkemyksellä olekaan roolia uskovaisen pariskunnan lasten hankkimiseen liittyvissä ratkaisuissa. Siionista tai Jumalan valtakunnasta ei puhuta enää yhtään mitään, ja lisäksi Lohi ja Kopperoinen korostivat, ettei ehkäisyasiasta olisi muka puhuttu vl-liikkeessä 42 vuoteen. Tällaisnen retoriikka on tarkkaan harkittua. Yritetään varmistaa SRK:n puhdistautuminen kaikista painostamisepäilyistä.

SRK:n tiedote:
www.suviseurat.fi/2009/ fi_ajankohtaista_...7143241_tiedotustila isuus_27.6.2009.html

SRK:n puhetavan muutos osoittaa yhtä kaikki sen, että Ihmisoikeusliiton käynnistämällä prosessilla on ollut ainakin kosmeettinen vaikutus VL-liikkeen käytäntöihin. Jos muutos heikentää ihmisten avioelämään liittyvää hengellistä vallankäyttöä, sitä parempi.

Kannattaa aina muistaa, että talo elää tavoillaan ja vieraat käyvät ajallaan. Vanhoillislestadiolaisuuden sisällä ehkäisykysymys on paljon monisyisempi kuin mitä nimimiesten puheista voisi päätellä. Samalla kannattaa muistaa, että Seppo Lohi ei ole sama kuin SRK. Lohella ei ole organisaatiossa mitään virallista asemaa. Todennäköisesti hän ei sellaista tule samaankaan ja tuskinpa sitä tavoitteleekaan. 70-luvusta kannattaa muistaa, että Lohi on julkisesti vaatinut SRK:ta anteeksipyyntöön, SRK:n johto taas ei näe tähän mitään tarvetta. Lohi on tietysti kaikesta huolimatta vanhoillislestadiolaisuudessa keskeinen mielipidevaikuttaja.

Täällä kirjoituksissa huomaa, että perusolettamus on, että SRK määrittelee toimintamallin ja 100 000 ihmistä elää sitten kirjaimellisesti sen mukaan. Ehkäisykysymyksessä on kuitenkin tapahtunut päinvastainen ilmiö. Kentän ääni ei ole ollutkaan sitä, mitä julkisuudessa on kuviteltu. Jotkut nuoret teologit ovat aukaisseet suunsa ja julkisesti sanoneet mielipiteenään, että ehkäisykielto ei ole sataprosenttinen ja absoluuttinen. Ruohonjuuritasolta lähtenyt ajattelutavan muutos on levinnyt nyt organisaation huippua kohti.

En halua puhua ehkäisykiellosta, koska en itse tunnista itseäni tuosta termistä. Siksi pidän ehkäisystä pidättäytymistä osuvampana ilmaisuna. Ehkäisyä on kuitenkin harrastettu vanhoillislestadiolaisten keskuudessa ties kuinka pitkään. Nämä ratkaisut on tehty kuitenkin yleensä oman perheen, lähimpien ystävien sekä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, niistä ei ole huudeltu yleensä. On kuitenkin suurta hajontaa siinä, miten vanhoillislestadiolaiset kokevat ehkäisyn. On sellaisia, joiden mielestä asiaan ei liity minkäänlaisia ongelmia, perhesuunnittelu noudattaa samoja kaavoja kuin muuallakin. Piuhoja on pistetty poikki, kondomeja käytetty ja pillereitä syöty, ei mitään ongelmaa. Ehkäisyä siis käytetään ajattelematta sen kummemmin siionin neuvoja. Sitten on niitä, jotka masennuksen tai fyysisen terveyden menettämisen uhan alla ovat päätyneet ehkäisyyn. On kuitenkin myös niitä, joiden on erittäin vaikea ehkäistä, vaikka kaikki järkisyyt puhuisivat sen puolesta. Pahimmillaan molemmat vanhemmat käyvät laatamossa ja lapsia syntyy joka vuosi. Kuitenkin huomattava joukko ei ehkäise ja kokee sen oikeaksi tavaksi elää elämäänsä. Meidän perheessämme on kuljettu ehkäisemättömyyden tiellä, mutta itselläni ei olisi pokkaa antaa kenellekään mitään henkilökohtaisia neuvoja. Ainoa neuvo on, että oikeus omaan ratkaisuun on jokaisella itsellään.

Vanhoillislestadiolaisuus on elävässä elämässä yhtä kuin satatuhatta tarinaa tai ihmiskohtaloa.

Et kai sentään ole sinisilmäinen?

"Lohella ei ole organisaatiossa mitään virallista asemaa."

"Virallista asemaa" ei sellainen tarvitsekaan, jolla on sisäistä, informaalia valtaa. Seppo Lohi on liikkeen "virallinen" historiankirjoittaja, jolla on valta selittää asiat johdonkannalta aina parhain päin. Historiantutkijoiden piirissä hänen tieteellisyyden edellyttämä objektiivisuutensa on monta kertaa kyseenalaistettu. Väliäkö sillä tieteellä, sillä hänen tavoitteensa eivät olekaan ensi sijassa tieteelliset.

Toiseksi: jotain valtaa hänellä on koska hänet oli valittu tiedotustilaisuuteen uuden ehkäisykieltoon liittyvän strategian linjaajaksi.

Seppo Lohella on asiantuntijavaltaa, ja lisäksi hän on pappismies ja puhuja. Häntä SRK voi käyttää kulloinkin sopivaan tarpeeseen.

Admata:
Simon seurakunnan kirkkoherran Seppo Lohen lausunnot ehkäisykiellosta vuoden 2008 ja 2009 suviseurojen yhteydessä ovat pahasti keskenään ristiriitaisia. Herää pakostakin kysymys, että kuinka lyhyt muisti Seppo Lohella oikein on?
Näinpä juuri, tämä on juuri sitä paljon puhuttua kaksoisviestintää.

Suviseurojen tiedotustilaisuus 27.6.2009 / seppo Lohi:
Jos tämä tiedonanto olisi kuulutettu lauantai-iltana ehtoollisen jälkeen isossa teltassa koko seuraväelle olisi väki ollut aika ihmeissään, mutta näin ei tehty, vaan sieltä paikalta tuli samaa liturgiaa, mitä on totuttu kuulemaan eikä oppi ollut muuttunut tuumaakaan. Tämä tiedonanto oli sen sijaan tarkoitettu ulkopuolisille eikä sitä suurin osa seuraväestä tule koskaan lukemaan tai kuulemaan. Tavalliselle "riviuskovaiselle" oppi ei ole muuttunut eikä muutu. Ehkäisykielto on ja pysyy eikä tästä uskon "peruspilarista" kyllä luovuta, koska sehän tietäisi koko liikkeen kuihtumista.
vaeltelija:
En halua puhua ehkäisykiellosta, koska en itse tunnista itseäni tuosta termistä. Siksi pidän ehkäisystä pidättäytymistä osuvampana ilmaisuna. Ehkäisyä on kuitenkin harrastettu vanhoillislestadiolaisten keskuudessa ties kuinka pitkään. Nämä ratkaisut on tehty kuitenkin yleensä oman perheen, lähimpien ystävien sekä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, niistä ei ole huudeltu yleensä. On kuitenkin suurta hajontaa siinä, miten vanhoillislestadiolaiset kokevat ehkäisyn. On sellaisia, joiden mielestä asiaan ei liity minkäänlaisia ongelmia, perhesuunnittelu noudattaa samoja kaavoja kuin muuallakin. Piuhoja on pistetty poikki, kondomeja käytetty ja pillereitä syöty, ei mitään ongelmaa. Ehkäisyä siis käytetään ajattelematta sen kummemmin siionin neuvoja.
Minusta on kyllä älyllistä epärehellisyyttä väittää, että liike antaisi jäsenilleen valinnanmahdollisuutta ehkäisyasiassa. Oppi on ollut kiveen hakattu jo 70-luvulta asti eikä siinä ole ollut minkäänlaista omantunnon vapautta asian suhteen. Vain äärimmäisissä tilanteissa on voitu terveydellisistä syistä ehkäisy tai ei ehkäisy vaan "hoito, missä raskaus ei ole mahdollinen" hyväksyä.
Se että ehkäisyä on varmaan käytetty ja varmaan sen käyttö koko ajan lisääntyy, on taasen aivan toinen asia. Tämä on sitä liikkeen sisällä leviävää valheellisuutta, että opetetaan ja eletään erilailla. Sama asiahan näkyy esim. televisio kysymyksessä. Televisio on edelleen "kielletty", mutta käytännössä suurin osa porukasta seuraa sitä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Minua "oksettaa" tämä liikkeen kaksinaamaisuus ja siitä nousevä "mädän löyhkä".

Vaeltelija
On sellaisia, joiden mielestä asiaan ei liity minkäänlaisia ongelmia, perhesuunnittelu noudattaa samoja kaavoja kuin muuallakin. Piuhoja on pistetty poikki, kondomeja käytetty ja pillereitä syöty, ei mitään ongelmaa. Ehkäisyä siis käytetään ajattelematta sen kummemmin siionin neuvoja.

Ja minähän en tätä usko sillä perusteella että niin monta kertaa asiaa on suoraan kysytty. Miksi vauvaa ei kuulu tai ehkäistäänkö meillä tai muuta vastaavaa. Jos asiaan ei liity ongelmaa niin miksi tuo asia ei noudta todellisuudessa sitä mitä kaikilla muilla. Enkä usko että ehkäisyä voi kätyää sen kummemmin asiaa miettimättä. Sen verran paljon se on joka paikassa esillä. Niin seurapuheissa kuin muuallakin. Eikä pillereitä ole koskaan vl hyväksytty niiden "aborttiluonteen" vuoksi. Niitä on pidetty tämän liikeen sisällä abortoivina ehkäisyvälineinä ja näin ollen ei hyväksyttävinä. Voin siis sanoa että tunnistan tuosta kirjoituksestasi eteläsuomalaisen ajattelun mutta onko se liikeen virallinenkin kanta? Tai kanta joka kohtaa tai on kohdannut muita tämän liikeen jäseniä?

Olen Carlon kanssa samoilla linjoilla siitä että kyse on nimenomaan siitä että enenevässä määrin ehäistään virallisesta kannasta huolimatta.

Voi olla, että minussa on eteläsuomalaista hapatusta. Kyttäysmentaliteettia varmaankin löytyy pohjoisen maaseutupitäjistä enemmän. En ymmärrä kuitenkaan tuota kaksinaismoralismin puhetta. Jos Aimo Hautamäki puhuu jotain, mutta joku elää toisin, niin kyse on silloin kahdesta eri ihmisestä, ei kaksinaismoralismista.

Ei ole. Sanot että pohjoisen maaseudun hapatusta. Se hapatus kun vain satuu olemana se liikeen opetus aina 70 luvulta saakka.

Eikä ole kyse kahdesta eri ihmisestä vaan siitä että sama ihminen puhuu yhtä mutta elää itse toisin! Ja tämä on kaksinaismoraalia! Ihan yhtä lailla kun ulospäin annetaan ymmärtä ettei tehdä sitä tätä ja tuota ja kuitenkin tehdään koko liikeen taholla toista. On olevinaan yhteinen rakkaus ja siihen liitetään n. määrää asioita mutta kas kumaa ero etelän ja pohjoisen välillä on niin suuri ettei näitä edes samaksi herätysliikeeksi tahdo tuntea.

Ja sitten se että jos olet todella sitä mieltä että AH sanomiset voi ohitaa olakohautuksella ja jatkaa matkaa niin tarkoitaako tämä sitä että sinulla on omasta mielestäsi oikeus otaa ja omaksua liikeen opetuskesta vain se mikä itseä miellytää. Ja ohitaa se mikä ei milytä vain jonkun kiihkomielisen tiukkapipon kiihkoiluna. Tätä vl sanotaan korvasyyhyksi.

Minä en puhu yksilöstä vaan liikeestä kokonaisuudessaan. Sillä on olevinaan virallinen kanta jota vaikka joku päivämies edustaa. Tai ainakin pitäisi edustaa. Tai sen julkaisut. Ja kuitenkin tiedän ettei se edusta hyvinkään pikälle eteläsuomalaista ajatelua. Eteläsuomessa on mentaliteetti annetana kaikkien kukkien kukkia. Kaikki työnnetään siihen me olaan erillaisia yksilöitä piikiin.

Ja se ettei eteläsuomi nouse tuota pohjosuomalaista hapatusta jota viikotain luemme päivämiehestäkin vastaan tarkoitaa sitä että hiljaisella hyväksynnällä siunataan se. Ei sanota suoraan ettei me täällä etelässa ajatella tollai. Tai ei sanota että tästä asiata olisi hyvä kestella. Ja että me näemme vaikka että ehkäisy terveydellisistä syistä on ok. Ja kuitenkin tuo asia kuuluu täällä kulkevan eteläsuomen - ehkäisyeriseurana. Oleteko te oikeasti samaa herätyliikettä lainkaan? Minä olen sitä mieltä että ette ole vaikka haluatte virallisesti kulkea samassa joukossa.

Teillä ei ole ehkä pakkoa tehdä asioille mitään. Tässä ja nyt. Te voitte vain elää ja olla niin kuin tykkäätte kenenkään puuttumatta elämäänne millään muotoa. Ei ole sosiaalista kontrollia eikä painetta. Ei sanktiota ei vaatimuksia. Tehdä sen minkä omassatunnossa oikeaksi tuntee. Ja kuitenkin sanotte olevanne samaa herätyliikettä niiden kanssa jotka vievät uskomisen vapauden monellakin tavalla muilla orjuutamalla lain ikeen alle uskon ja armon ehdoilla.

Minä ymmärrän tämän eron etelä-pohjoinen välillä mutta ymmärrätkö sinä vaeltelija sen? Ei voi olla niin että asuinpaikka määritää uskomisen ehdot ja rajat? Eikä voi olla niin että ihminen jota etelässä hyvinkin pidetään uskovaisena joutuu pohjoisessa kohtaamaan sen että jos ei tee parannusta on teoilaan kieltänyt uskonsa. Vaikkapa tuo ehkäisy terveydellisistä syistä. Pitäisikö tuossa tilanteessa jossa joku kyylä tulee kysymään suoraan valehdella. Entä jos vastaa niin kuin asiat on. Mihin se johtaa jos ajatusmailma on kuin kultaisella 70 luvulla. Minä tideän mihin se johtaa. Ja monta muutakin juttua. Pitääkö fundamentalismia ja hekistä ja hegellistä väkivaltaa lähteä pakoon eteläsuomen suuriin siioneihin? Ajatus on naurettava liikeessä joka hehkutaa sen yhteistä rakkautta opetusta ja ja ja ...

Jos on vaeltelija sama usko niin myös sen hedelmät ovat saman laiset? Mutta kun niin ei ole? Vl hedelmät eikä edes opetus ole samanlaista eripuolilla maata. Ei ole samaa oppia ei ole samaa opetusta.

Eihän siinä muuten mitään mutta vaeltelija niin kauan se onnistuu kun voit poimia ne hyvät oikeat ja jopa ehkä raamatun mukaiset hedelmät tuosta opetuksesta. Mutta entä sitten kun joutuu siihen tilanteeseen jossa pitää syödä myös se mikä ei hyvää ole. Minä kielätydyin syömästä tein omantunnon ratkaisun useammassakin kohdassa elämää. Ja näillä teoillani kuulema olen kieltänyt uskoni koska en ole ollut kuuliainen seurakunnan neuvoille 70 luvun tyyliin. Ei ole yksilöllisiä eroja on sama muotti ja siihen on mahduttava ja soivttava muuta vaihtehtoa ei ole. Entä sitten kun ei tarjota enää kuin sitä ehdollista evankeliumia. Jääkö muita vaihtoehtoja kuin tehdä se omantunnon ratkaisu ja lähteä.

Ja ihmiset jotaka omassa elämässään ovat vaatineet ehdotonta ehkäisykieltoa aina ja kaikissa tilanteissa monen takaa löytyy se että omassa elämässä on tehnty toisin. Liian monen. Ja liian monen sellaisen ihmisen joka hiljaisella hyväksynnällä seisoo ehdotoman ehkäisykiellon takana takaa löytyy ei niin luonnolisia lapsettomuuden ja vähälapsisuuden syitä.Ja kun näillä asioilla riitävän monta kertää lyödään usko siihen että tämä liike aidosti on rehellinen opetuksesaan loppuu. Ei voida julkasita propakandaa lehdessä uskovainen ei ehäise kun totuus on toinen. - Sekin on kaksinaismoraalia. Puhutaan kauniisti mutta todellisuus on täysin toinen. Ennen kaikke ei puhuta siitä todellisuudesta siitä mihin ihminen joutuu jos ei kanna aidosti vastuutaan. Mihin ihminen joutuu kun ei kuuntele sen "epäuskoisen" lääkärin aiheellisia neuvoja. EI vaan vähätellään - ei ne epäuskoiset lääkärit ymmärrä näitä asioita. Ei voida puhua ison perheen ihanuudesta jos ei puhta aidosti myös siitä työmäärästä mitä iso perhe vaatii. Ja myös siitä kuinka sitovaa pienten lasten hoitaminen on.

Minä siis edeleen penään sitä että vl liikeen opetuksen on kohdatava todellisuudessa sellaisena kuin todellisuus on. Eikä voi olla näin että toinen ääripää elää niin kuin haluaa ja toinen ääripää elää kultaista 70 lukua hoitokokousineen. Niistäkin on kokemusta viime vusilta. Useammallakin ihmisellä.